PÄÄSIÄISEN KÄSITTELY 17.4.2014 Pukkila ja Myrskylä
Virpovat kädet
Palmusunnuntai on tervetuloa toivottavan ihmisen pyhä. Ole tervetullut, olemme odottaneet tuloasi. Ilman sinua olisimme vähemmän.
Virpoja viestii virvottavalle, että ilman sinua keskeltämme puuttuisi jotain korvaamatonta.
Hoosianna on virpojan rukous: Herra auta, pelasta.
Mutta virpoja ei vain odota mitään antamatta. Hän siunaa. Virpojan käsi on siunaava käsi.
Virpoja ja virvottava tarvitsevat toisiaan.
Virpovan käden juhlassa ilmaistaan, että ilman toisen apua ja tukea toivottomuus valtaa tilan. Tulevan toivo katoaa.
Ilmankos virpomisessa jaetaan puolin ja toisin pieniä lahjoja.
Leipää murtavat kädet
Jeesus otti leivän, siunasi ja mursi.
Kuten tiedämme, leipä on kokonainen vasta, kun se murretaan. Elämä on mielekästä vasta, kun se on kosketuksissa toisen elämän. Yksinäinen puhekin muuttuu keskusteluksi, kun lähellä on toinen.
Kiirastorstaina muistutamme leivän murtamisen välttämättömyydestä. Jumalan valtakunnassa leivän murtaminen on elämän merkki.
Ehtoollinen on iankaikkisen elämänleivän murtamisen juhla.
Kiirastorstaina kiitämme käsistä, jotka murtavat omastaan yhteiseen ruokapöytään. Kiitämme ihmisistä, jotka hiljentävät askeleensa toisten tahtiin; murtavat aikaansa yhteiseen tuokioon.
Elämän leivän pöydässä iloitaan enemmän murusista kuin kauniista, kokonaisista ja täydellisistä leivoksista.
Murut ovat elämän merkki tämän ja tulevan.
Haavoitetut kädet
Kalenteri ilman pitkäperjantaita olisi kuin ihminen ilman tajua viattoman kärsimisestä: tyly ja osallistumaton.
Maailman käsien joukossa on mittaamaton määrä käsiä, jotka on murskattu ilman pienintäkään syytä. Joku toinen on vain tylysti purkanut sisäistä pahaa oloaan lyömällä toista.
Pitkäperjantain kädet ja koko ristiinnaulitun ruumis antautuvat pahan purkautumisen kohteeksi. Viaton ottaa hartioilleen vian.
Maailma ilman toisten vikojen kantamista on kuin valo ilman varjoa. Kuka kestäisi ainaista paahdetta?
Toisten kivun, tuskan ja pahan vuoksi haavoitetut kädet ovat kuin varjoisa paikka helteessä.
Pitkäperjantaina kiitämme käsistä, jotka varjostavat ja puolustavat. Ja varjelevat tietä pelastukseen.
Hämmästyksestä kohonneet kädet
Ihminen oppii, selittää ja ymmärtää. Sen lisäksi ihminen hämmästyy, ei ymmärrä, on sanaton.
Pääsiäisen käsi on hämmästyksestä kohonnut käsi. Pääsiäisaamuna haudalla oli vain hämmästyksestä kohonneita käsiä; pyörtyneen sotilaan käsi; haudalle rientäneiden Jeesuksen ystävien kädet; Jeesuksen haavoja tunnusteleva Tuomaan käsi.
Pääsiäisenä käsi ei nouse näyttämään suuntaa, osoittamaan toista, pyytämään kaiken selittävää puheenvuoroa.
Pääsiäisen käsi nousee hämmentyneenä varjostamaan kirkasta valoa. On tapahtunut odottamatonta, hallitsematonta, ihmeellistä, selittämätöntä.
Pääsiäinen on selittämättömien tapahtumien juhla. Niiden alku on selittämätön. Niiden seuraukset ovat ennen näkemättömät.
Tekee mieli varjostaa kädellä. Jumala on selittämättömän kirkas.
Ilmankos auringon sanotaan tanssivan pääsiäisaamuna. Kristus on ylösnoussut. Kukapa ja mikäpä ei hämmästyisi moista.