Kiirastorstai, Luuk. 22:14-22, Hans-Christian Daniel

Hans-Christian Daniel
Espoonlahti

Jos suuri perintö odottaa, ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin odottaa, että se lankeaa niin kuin Manulle aamiainen. Kaikki annetaan lahjaksi. Toinen on tehnyt työn ja minä saan kaiken omakseni.
Me olemme täällä tänään perintöjaossa. Saamme osaksemme suuren perinnön: Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri meidän puolestamme annettu ja vuodatettu. Hän tulee meihin asumaan. Hänen tulemisensa on pelastus meille syntisille ihmisille. Tästä perinnöstä Herramme sanoo, että se on uusi liitto. Liitto solmitaan aina sopimuksena toisistaan riippumattomien osapuolten välillä.
Vanha liitto oli Jumalan yksipuolinen tahdonilmaus, jota kansan oli noudatettava. Hyvässä tapauksessa eli käskyjen seuraamisesta seurasi onnea ja siunausta. Pahassa tapauksessa, kun käskyt rikottiin, seuraamuksena oli rangaistus, vastoinkäymiset, vitsaukset ja kuolema. Liitto silloin oli määräys (vrt. Room. 11: 27).
Herramme Jeesus Kristus käyttää tänään sanaa uusi liitto. Tämä sana löytyy jo VT:sta, Jer. 31: 31-34 ”Tulee aika”, sanoo Herra, ”jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa. Tämä liitto ei ole samanlainen kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin kun tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sen liiton he rikkoivat, vaikka minä olin ottanut heidät omakseni, sanoo Herra.
”Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: ’Oppikaa tuntemaan Herra!’ Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään.”
Uuden liiton aika on se aika, että lahjana Jumalan rakkaus asettuu ihmiseen. Lakina meidän sisimpäämme tulee Kristus, joka rakastaa syntistä ihmistä. Rikkinäinen, masentunut, työnsä taakan alla uupuva, kiireinen ihminen, stressattu koti ja perhe: kaikki tulevat tässä rikkinäisten kivien kirkossa osallisiksi uudesta liitosta, joiden sisimpään on kirjoitettu sanaton armon ikävä. Oikeassa Jumalan tuntemuksessa on uskossa Herra Kristus läsnä.
Raamatussa on Vanha Testamentti ja Uusi Testamentti. Tämän Uuden Testamentin synnyinsijoilla olemme tänä iltana. Herra tulee näkyvän aineen välityksellä meihin asumaan ja palauttaa meidät Jumalan kuvan kaltaisuuteen. Siinä toteutuu Kristuksen tahto ja käsky, joka uudesti synnyttää meidät Jumalan kaltaisuuteen.
Kristuksen meidän puolestamme runneltu ruumis ja meidän puolestamme vuodatettu kallis sovintoveri tulee rakkauden ateriaksi, jossa hän antaa sovinnon merkiksi ja välineeksi itsensä. Se on verensiirto, joka tekee meidät terveiksi kristityiksi ja kätkee henkemme, sielumme ja ruumiimme, koko olemuksemme iankaikkiseen elämään. Saamme elää uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Aamen.