Kiirastorstai, Matt. 26: 17-30, Hans-Christian Daniel

Kevätaurinko paljastaa sulaneen lumen alta paksun kerroksen talven likaa ja pölyä. Lian ja kuolleiden lehtien seasta nousee leskenlehti. Kevätaurinko näyttää ikkunan likaisia pintoja sekä talven että huolimattoman viime pesun jäljiltä. Onko minussa uutta kevään voimaa? Mistä saan uutta voimaa tähän kevääseen?
Tänään ehtoollisessa saamme Kristuksen ruumiista uutta voimaa, joka ilmenee uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Niinpä hänen lihansa fyysisesti vahvistaa lihamme heikkoutta. Ehtoollisessa saamme iankaikkista verensiirtoa: Kristuksen verta virtaamaan suonissamme. Vaikka nouseva keväänvalo paljastaakin elämämme rosoisuuden, Herra meitä hoitaa. Heikkoja olivat opetuslapsetkin. Yksi lähti kavaltamaan, yksi kielsi mestarinsa ja kaikki jättivät hänet ja pakenivat.
Miten heikko ihminen voi valmistautua ehtoolliselle? Katekismuksemme opettaa: ”Oikean ehtoolliselle osallistumisen edellytys on usko, joka merkitsee Kristuksen sanaan luottamista. Voimme heikollakin uskolla turvautua siihen, että Kristuksen ruumis ja veri on annettu juuri meidän puolestamme.”
” Ehtoollinen on tarkoitettu jokaiselle kristitylle. Kun tutkimme itseämme, joudumme myöntämään, että olemme epäuskoisia ja rakkaudettomia. Tarvitsemme tätä ateriaa. Kristus kutsuu pöytäänsä erityisesti niitä, jotka tuntevat itsensä syntisiksi.” Katekismus 2000, luku 39.
”Paastoaminen ja ruumiillinen valmistautuminen ovat kyllä hyvää ulkonaista kurinalaisuutta, mutta todella kelvollinen ja hyvin valmistautunut on se, joka uskoo nämä sanat: ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Kelvoton ja valmistautumaton on taas se, joka ei näitä sanoja usko tai joka epäilee niitä, sillä sana ”teidän edestänne” ei vaadi muuta kuin uskovaa sydäntä.” Lutherin Vähä katekismus.
”Ehtoollisen lahja, syntien anteeksisaaminen, annetaan meille niissä sanoissa, jotka meille sakramentin saadessamme lausutaan: ”sinun puolestasi annettu”. Kun uskomme nämä sanat ja otamme vastaan leivän ja viinin, nautimme hengellisen aterian, joka uudistaa elämämme ja lisää meissä rakkautta lähimmäisiimme.
Ehtoollinen yhdistää meidät Kristukseen ja toisiimme. Sitä vietetään yhdessä taivaan joukon ja kaikkien pyhien kanssa.
Ehtoollista nauttimalla pysymme Kristuksessa ja hän pysyy meissä. Kristuksen ruumis, elämän leipä, ruokkii ja vahvistaa kasteessa alkanutta hengellistä elämää. Kristuksen veri, kuolemattomuuden lääke, parantaa meitä ja lahjoittaa meille iankaikkisen elämän. Ehtoollinen ennakoi taivaallista juhla-ateriaa, jolle Kristus kerran kokoaa kaikki omansa.” Katekismus 2000, luku 38
Jeesuksen kanssa vuosia seurustelleet opetuslapset pitivät itseään kelvottomina. He kyseenalaistivat omaa hurskauttaan. Heillä ei ollut näyttöä Herran edessä, vain arka eksistenssikysymys sydämessä ”Herra, en kai se ole minä?” Herran kavaltaminen sanoilla ja omalla syntisellä tai jopa näennäisesti hurskaalla elämällä saattaa olla aina uhkana ja mahdollinen kenelle vaan, jopa Jeesuksen sisäpiiriläisille. Myös Juudas sa ehtoollisen, mutta hän ei uskonut sen voimaan. Ehtoollisen jälkeen jopa Pietarikin kielsi Jeesuksen, mutta hänessä ehtoollinen vaikutti Herran mielen mukaisen katumuksen.
Ehtoollisella ei kysytä omaa hurskautta, vaan lahjoitetaan sitä. Emme tuo ehtoolliselle hyvää elämää, vaan saamme sen sieltä. Herra sanoo ”Hetkeni on lähellä”. Ehtoollinen on hänen lähellä oleva hetkensä meidän heikossa elämässä. Hänen hetkensä on täällä tänään. Tämä pääsiäisaika on hänen hetkensä, tämä kevät hänen uutta aikaansa. Meidän koko elämämme on hänen hetkensä. Uskon kautta hän asuu meissä, hän on tullut meihin pyhässä kasteessa. Meidän kauttamme hänen hetkensä avautuu toisia ihmisiä varten uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Ehtoollisessa hän yhä uudelleen tulee meihin ja niukkakin aikamme muuttuu hänen hetkeksi, jossa hän on lähellä rakastamaansa, lunastamaansa uudistamaansa ihmistä sinun kauttasi. Kun aikoinaan paratiisissa alkuihmiset söivät itselleen ja jälkeläisilleen turmion, tällä Kristuksen lahjoittamalla aterialla syömme itsellemme paratiisin, joka avautuu ristin ja kärsimyksen tuolla puolen. Tämä paratiisi on uskossa läsnä jo tässä. Aamen.