Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!” (Mark. 9:7)
Olemmeko me kuulleet häntä? Olemmeko me todella kuunnelleet, mitä Jeesus meille opettaa? Kun Kaikkivaltias käskee meitä kuuntelemaan, mitä hänen ainoa Poikansa meille sanoo, onko meillä varaa olla kuuntelematta? No mitä hän nyt sitten sanoo? Mitä meidän pitäisi kuulla? Avaamalla Raamatun löytää sen kaiken mitä Jeesus meille opettaa, ja sitä meidän pitäisi noudattaa. Yksi isoimmista asioista mitä Jeesus meille opettaa on tämä:
Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi… Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Mark. 12:30–31)
Tämä ns. rakkauden kaksoiskäsky lienee useimmille meistä tuttu opetus, mutta olemmeko eläneet sen mukaisesti? Miten rakkautemme Jumalaan näkyy? Jeesus sanoo:
Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani. (Joh. 14: 23–24)
Vau – huomasitteko mikä lupaus? Jumala jää asumaan meidän luoksemme. Jotta näin voisi käydä, meidän tulee noudattaa hänen käskyjään, ettei enää meissä toteutuisi tämä Herran sana:
Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta. Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä… Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne. (Mark. 7:6,7,9)
Ei ole mitenkään yllättävää, että harvoin kuulee muistutettavan siitä, että Jumala odottaa meiltä hänen käskyjensä noudattamista. Sillä emme me ihmiset pidä siitä, että joku meitä käskee, vaan me haluamme elää oman mielemme mukaan. Me haluamme hallita itse omaa elämäämme. Mutta ei Jumala odota meiltä vain uskoa häneen ja Jeesukseen, hän odottaa, että me annamme hänelle koko elämämme – ei sen vähempää! Jeesus sanoo:
Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. (Matt. 16:24–25)
Hän on kuollut kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen vaan hänelle, joka on kuollut ja noussut kuolleista heidän tähtensä. (2. Kor. 5:15)
Jumala siis haluaa, että me annamme koko elämämme palvellaksemme häntä, että me elämme kokonaan hänelle! Se on todella iso vaatimus ja siksi emme halua sitä aktiivisesti edes muistaa. Sen sijaan on niin mukavaa elää maailman menossa, tehdä samoja Jumalan tahdon vastaisia asioita kuin ei-uskovaiset ja uskoa, että pääsemme silti taivaaseen. Mutta mutta – meidän on kuitenkin otettava tämä Jeesuksen sana vakavasti:
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. (Matt. 7:21)
Niin kauan kun me yritämme selitellä Raamattua omaksi parhaaksemme, emme me voi päästä lähelle Jumalaa. Vasta kun me nöyrrymme Jumalan tahtoon, ja käännymme hänen puoleensa, voimme kokea todellista Jumalan läheisyyttä. Emme me voi äänestämällä lähteä muuttamaan hänen lakejaan, sillä ei Jumalan valtakunta ole demokratia vaan monarkia – siis kuningaskunta. Ja meidän tulee kunnioittaa, palvoa ja ylistää kaikkivaltiasta Luojaamme ja Kuningastamme!
Koska me emme halua nöyrtyä Jumalan tahtoon, kuittaamme tällaiset saarnat lakihenkisinä, vaikka ei Jeesus tullut lakia kumoamaan vaan toteuttamaan sen. Armon alla meiltä odotetaan vielä enemmän kuin lain alla, miettikääpä tätä Jeesuksen opetusta:
Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: ’Älä tapa.’ Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. (Matt. 5:21–22)
Yksi kristinuskon väärinymmärretyimmistä totuuksista on vienyt monet harhaan eli tämä: Ihminen ei pelastu omilla teoillaan vaan Jumalan armosta. Kyllä – se pitää paikkansa, ettei kukaan voi omilla teoillaan pelastua, mutta kun olemme vastaanottaneet Jumalan armon, ei se tarkoita sitä, ettei meidän tulisi tehdä mitään. Emme me voi vain levätä armon varassa tekemättä mitään, sillä usko ilman tekoja on kuollut!
Muistatteko Jeesuksen vertauksen viisaista ja tyhmistä neitsyistä? Viisaat antoivat koko elämänsä, mutta tyhmät vain sen, minkä arvelivat olevansa tarpeeksi pelastuksen saamiseksi. Ja miten heille kävi? Ovi suljettiin heidän edestään. Tai muistatteko Jeesuksen vertauksen palvelijoille uskotuista rahoista (Matt. 25:1–30). Kaksi oli kuuliaisia isännälleen, kolmas laiminlöi kuuliaisuuden, hän ei tehnyt vanhurskaita tekoja. Tuomiolla ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, uskoivatko he Jumalan olemassaoloon vai eivät, vaan elivätkö he Jumalan tahdon mukaan vai eivät! Mutta jotta me voisimme elää Jumalan mielenmukaisesti: TULEE MEIDÄN MUUTTUA! Sillä Jumalan on oltava elämässämme paikalla numero yksi!
Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. (Room. 12:2)
Jumala haluaa muuttaa meidät ihan kokonaan! Meidän täytyy antautua täysin Herrallemme. Me ihmiset vastustamme muutosta, lihamme vastustaa sitä. Emmekä me itse voi muuttaa itseämme, ainoa joka voi sen tehdä on Jeesus! Ja sitä varten meille on annettu armo! Sillä muutos onnistuu vain Jumalan armon avulla. Muutoksen alku on Jumalan Sana, ja siksi meidän tulisikin lukea sitä intohimoisesti uskossa joka päivä. Kun kiitämme ja ylistämme Jumalaa ihan joka tilassa, alkaa Pyhä Henki muuttaa elämäämme. Tärkeintä on olla koko ajan lähellä Jeesusta; rakastaa häntä yli kaiken ja haluta olla hänen läsnäolossaan enemmän kuin mitään muuta. Jeesus sanoo:
Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. (Ilm. 3:20)
Jeesus koputtaa sydämemme ovelle! Me päätämme itse päästämmekö hänet sinne asumaan vai vain käymään. Hän ei tule väkisin, sillä Jumala on antanut meille vapaan tahdon! Jeesus haluaa päästä luoksemme asumaan, miksi emme päästäisi? Jumala siis haluaa, että me rakastuisimme palavasti Jeesukseen – vain se voi tuoda muutoksen elämäämme. Meidän tulee suostua samaan kuin Herramme: nöyryyteen ja kuuliaisuuteen. Paavali opetti:
Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra.” (Fil 2:5-11)
Jeesus rakastaa meitä, mutta miten me vastaamme tuohon suunnattomaan rakkauteen? Jos me todella rakastamme Jeesusta, tarkoittaa se että me nöyrrymme hänen tahtoonsa, olemme kuuliaisia, ja kiitämme ja ylistämme häntä joka tilassa. Annamme Pyhän Hengen ohjata elämäämme emmekä luota vain omaan viisauteemme. Annamme siis Jumalan johdattaa ja hallita elämäämme. Meidän lihallemme se on mahdotonta, mutta Jumalalle kaikki on mahdollista. Kun me pyydämme Pyhää Henkeä vaikuttamaan elämässämme, antaa Jumala armossaan meille voimaa elää hänen tahtonsa mukaista elämää.
Olen aivan varma, että osa teistä iloitsee kuullessaan tätä puhetta. Aivan yhtä varma olen siitä, että osa teistä ei voi sietää tätä, sillä emme me ihmiset halua kuulla saarnaa, joka muistuttaa meitä, että Jumala haluaa meidät tekevän jokapäiväistä parannusta pahoista teoistamme. Mutta en voi vaieta totuudesta. Mistä emme voi vaieta, siitä meidän on puhuttava! Kerran jokaisen meistä pitää vastata teoistamme Kaikkivaltiaan edessä. Olen liian kauan kuvitellut voivani elää oman tahtoni mukaan nöyrtymättä Jumalan tahtoon. Liian kauan olen ollut kuuliainen Jumalalle ainoastaan huulillani enkä sydämelläni. Kiitos Jumalalle – hän on aloittanut minussa uudistumisprosessin, ja tahdon kulkea Jumalan tietä hänen läsnäolossaan ja hänen armossaan. Sitä suosittelen jokaiselle, sillä mikään ei ole niin mahtavaa kuin olla palavasti rakastanut Jeesukseen. Ole rohkea, Luota Herraan ja hänen lupauksiinsa ja anna Pyhän Hengen sytyttää uskon liekkisi roihuun. Se on parasta, mitä elämässämme voi koskaan olla. Uusi elämä odottaa meitä jo täällä armollisen Jumalan lähellä.
Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. (Jaak. 4:8)
Lauloin omalla sävelelläni:
Sillä ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta Herran sana pysyy iäti. (1. Piet. 1:24–25)