Kirkastussunnuntai, Teksti: Mt. 17: 1 – 8, Esko Väyrynen

Jumalan rauha, joka käy yli ymmärryksen, varjelkoon meidän sydämemme ja ajatuksemme Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Kalliisti lunastetut kirkkovieraat!
Aamuauringon valo peittää maan kirkkauteensa. Samalla tavalla Jumalan rakkaus sulkee meidät siunaukseensa. Jumalan rakkauden kirkkain ilmentymä on Jeesus Kristus. Kun me näemme Jumalan rakkauden meitä kohtaan Kristuksen sovitustyönä, silloin Jumalan Pyhä Henki on päässyt aloittamaan meissä uskonkilvoituksen.
50 vuotta sitten helluntaina Haapaveden kirkon kuori oli ääriään myöten täynnä rippilapsia. Kukapa meistä siinä tungoksessa mukana olleista olisi silloin uskonut, että haluamme puolen vuosisadan kuluttua kokoontua yhteiseen jumalanpalvelukseen. Ainoa haikeuden aihe on se, että meidän rippikirkkoa ei enää ole. Jumalan Pyhän Hengen työtä on, että seurakunta on saanut tämän ihanan temppelin tuhoutuneen tilalle.
Tämän äsken mainitsemani rippilasten kokoontumisen pohjimmaisena liikkeelle panijana on Jumalan Pyhä Henki. Koska Jumala toimii ajassa ihmisten kautta, seurakunnan kirkkoherra muutamien tuolloisten rippikoululaisten kanssa on ryhtynyt vaivalloiseen työhön ja kutsunut meidät kaikki tähän jumalanpalvelukseen. He ovat toimineet kuuliaisina päivän epistolassa ja evankeliumissa mainitulle Jumalan kehoitukselle: ”Tämä on minun rakas Poikani. Kuulkaa häntä.”
Jumalan toimintatapa on sana. Luomiskertomuksesta muistamme, että Jumala loi maailman ja koko siihen kuuluvan luomakunnan sanalla. Jumala sanoi ja tapahtui niin. Nykyisen tieteen selitys kaikkeuden synnystä on ns. räjähdysteoria, alkuräjähdys. Jos tiedemiehiltä kysyy, mikä synnytti alkuräjähdyksen, vastaus kuuluu: Sitä tiede ei pysty selittämään. Raamattu kertoo: ”Jumala sanoi: Tulkoon valo. Ja valo tuli.” 1. Ms. 1:3. Jos muistamme: tiede selittää ilmiöitä ja asioita: miten ja Raamattu sanoo: kuka, silloin tieteellä ja uskolla ei ole ristiriitaa.
Syntiinlankeemuksen vuoksi Jumala tuli Jeesuksessa ihmiseksi. Evankelista Johannes kuvaa: ”Sana oli Jumala. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.” Jh. 1:1,14.
Rippikoulussa meille opetettiin, että Jumala puhuu meille Sanassaan. Tällöin Sana on yhtä kuin Raamattu. Erityiseksi Jumalan puheeksi, rakkauden ilmentymäksi, tuli Jeesus Kristus. Syntiinlankeemuksen seurauksena me olemme kuoleman alaisia. Mutta Jumalan rakkaus ilmenee siinä, että hän lunasti meidät vapaiksi kuoleman vallasta. Lunastushinta oli kallein mahdollinen. Jeesus otti synnittömänä kantaakseen rangaistuksen, jonka me olemme synneillämme ansainneet. Jeesus on lunastanut meidät kaikista synneistä ja kuolemasta pyhällä, kalliilla verellään ja syyttömällä kärsimisellään ja kuolemallaan Golgatan ristillä.
Arkisessa elämässä kuvaamme vastoinkäymisiä ja sairauksia elämän ristiksi. Jeesuksen ristiltä, Golgatan ristiltä, loistaa syntiemme sovitus, kuoleman voitto. Jeesus lupaa: ”Joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän.” Jh. 5:24. Jumalan rakkauden vaikutuspiirissä risti kääntyy voiton, elämän, iankaikkisen elämän merkiksi.
Toissa sunnuntaina TV:ssa oli jumalanpalvelus, joka oli nauhoitettu edellisenä sunnuntaina Järvenpään Herättäjäjuhlilla. Siinä saarnamies kyseli, voiko varjo olla kirkas. Kun Jumala armossaan saa kirkastaa meille Golgatan ristin uhrin taivaallisen Isän lunastusteoksi, silloin synkimmätkin varjot loistavat kirkkaina. Epäusko ja epätoivo, jotka Luther lukee suurimpiin synteihin, Golgatan veriuhrin valaisemina kirkastavat Jumalan sydämen syvää rakkautta langennutta lastaan kohtaan. Jumala on ihmisjärjelle käsittämätön. Hän pesee meidät puhtaiksi synneistä Poikansa verellä. Veriruskeat synnit valkaistaan Karitsan veressä. Järki ja elämänkokemus ei sitä käsitä. Kun Jumalan Pyhän Hengen armotyön voimalla meille kirkastuu Kristuksen uhri Golgatalla syntisten pelastukseksi, silloin me haluamme Raamatun kehoitusta noudattaen kuulla Jumalan Poikaa, johon hän, Isä, on mieltynyt. Sen kehoituksen kuulijoina olemme kokoontuneet yhteiseen jumalanpalvelukseen.
Jokapäiväinen vaelluksemme antaa sielunviholliselle aihetta nostattaa eteemme epäuskon kiusoja. Mutta pelastuksemme ei ole meidän kilvoituksemme onnistumisen varassa. Taivaallinen Isämme on lunastanut meidät ainoan Poikansa viattomalla kärsimisellä ja ristinkuolemalla vapaiksi sielunvihollisen vallasta. Olemme kalliisti lunastettuja. Paavali kuvaa: Jumala itse oli Kristuksessa ja Jumala itse sovitti meidän syntimme eikä lue meille viaksi rikkomuksiamme, 2. Kor.5:19.
Pyhässä Kasteessa Jumala on ottanut meidät lapsikseen. Konfirmaatiossa sitoudumme omalla vaelluksellamme osoittamaan uskon kolmiyhteiseen Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Kirkon täyttänyt seurakunta rukoili konfirmaatiossamme meille Hengen johdatusta, jotta voisimme elää tunnustamamme uskon mukaan. Osallistumisrunsaus tähän jumalanpalvelukseen osoittaa, että heidän rukouksensa on noussut Jumalan kuuloon. Me saamme nyt vuorostamme kiittää Jumalaa siitä, että meidän puolestamme on rukoiltu.
Luottamus esirukouksen voimaan on joskus vaatinut käytännön tekoja. Veteraanit ovat siitä meille väkevä muistutus. He joutuivat antamaan alttiiksi henkensä ja teveytensä isänmaan vapauden puolesta. Vaputeen sisältyy myös vapaus kuulla Kristuksen kutsua.
Esivanhempiemme jättämä kallis perintö velvoittaa meitä nöyrästi rukoilemaan Jumalalta sitä siunausta, että Kristus kirkastaisi itsensä syntisten Vapahtajaksi tulevillekin sukupolville. Vielä syvempään nöyrtymiseen meitä painaa oman vaelluksemme horjuvuus. Jumalan rakkaus ja uskollisuus, Golgatan ristinuhri, on kirkastunut omakohtaiseksi hänelle, joka haluaa vaivojaan säästämättä kutsua ystäviä valmiille aterialle. Herran pöytä, Pyhä Ehtoollinen, on Kristuksen itsensä meille tarjoama ateria. Siinä Kristus tulee leivässä ja viinissä meihin. Synnit pestään pois. Armollinen Jumala kutsuu meitä Kristuksen ruumiissa ja veressä iankaikkiseen kirkkauteensa, 1. Piet. 5:10.
Meitä kutsutaan valmiiksi katettuun Herran pöytään. Kaikki on jo valmiina. Meitä pyydetän vastaanottamaan. Meille tarjotaan katoamattomuuden, iankaikkisen elämän osallisuutta. Jeesus sanoi kirkastusvuorella opetuslapsilleen: ”Älkää pelätkö.” Meitä hän kutsuu armoaterialle kehoittaen: ”Ole rohkealla mielellä, sinun syntisi annetaan annetaan anteeksi.” Mt. 9:2.
Tähän lupaukseen luottaen nousemme tunnustamaan yhteisen kristillisen uskomme!