Sanan varma äärimmäinen merkitys on, että on olemassa vain yksi oikea. Äärimmäisyyteen saakka varma on niin oikeassa, että toisen oikea on väärä.
Asiassaan varma pitää oikeutettuna saattaa muita oman totuutensa piiriin, saman asian kannattajaksi ja tunnustajaksi; ei lainkaan outoa ja tavatonta. Sodat, siirtomaaherruudet, ristiretket, kaikenlainen alistaminen ovat ainakin joltakin osin perustuneet siihen, että toisen pitää omaa totuuttaan toisen totuutta oikeampana.
Varmuuden kanssa merkitykseltään samansuuntainen sana on pysähdys. Äärimmilleen viety varmuus ei salli kyseenalaistamista eikä muutosta; ajatus ja kehitys lakkaa. On päästy lopulliseen maaliin.
Mikä on totuus Jumalasta, taivaasta, kadotuksesta?
Sebedeuksen pojat olivat innokkaita Jeesuksen seuraajia. He olivat panneet merkille Jeesuksen puheen Jumalan valtakunnasta ja tulevasta kirkkaudesta. Pojat tunsivat kuuluvansa Jeesuksen lähipiiriin, ja mielestään siis myös tulevan valtakunnan vaikuttajiin. Asemaansa varmistellakseen he pyysivät Jeesukselta: ”Kun kirkkautesi tulee, anna meidän istua vierelläsi, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolella.”
Pojat olivat samalla asialla, kuin muutkin Jeesuksen seuraajat. Kysymys on sama: Onko varmaa, että vaivannäkö Jeesuksen asian puolesta tuo paikan kirkkauden valtakunnassa, ja mieluummin vielä sielläkin muita kirkkaamman paikan?
Poikien varmistelun seurauksetkin olivat kaikkien aikojen katsannossa tutut ja samat: Muut suuttuivat. Näin käy aina, kun joku varmistelee omaa asemaansa miettimättä sitä, että oma etu saattaa työntää syrjään toisen edun.
Yhden varma on toisen epävarma. Yhden suora on toisen väärä. Yhden totuus on toisen valhe.
Sebedeuksen poikien varmisteluun Jeesus vastaa keskustelun pätkällä. Oletteko valmiita näkemään vaivaa, Jeesus kysyy. Ja pojathan ovat valmiita. Mutta varmisteluun ei vastata varmuudella. Jeesus vain sanoo: Minä en määrää siitä, kuka istuu oikealla ja kuka vasemmalla puolellani.
Tulevan varmuutta ei ole – ainakaan siinä mielessä, että sen varaan voisi jotain laskea. Varmaa on vain tämä hetki, ja Jeesuksen seuraaminen tässä hetkessä.
Jeesus sanoo: Te tiedätte, että ne, jotka ovat hallitsijan asemassa, ovat kansojen herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja.
Valta on sitä, että yksi määrää muita, että yhdellä on oikea tieto, että yhdellä on varmuus. Muiden tulisi alistua tämän yhden alle.
Jeesuksen seuraamisessa ei ole mitään varmuutta. On vain toisen palveleminen. On vain orjan varmuus – ja orjallahan ei ole mitään varmuutta. Orjuus on vain toisen alaisuutta.
Niin on kirkkauden valtakunnassa, jota Jeesus tuli tuomaan ja ilmoittamaan, ja jonka jäsenyyteen meidät on kasteessa liitetty. Jumalan valtakunnan kirkkaus on toisen kuulemista, toisen palvelemista, toisen kunnioittamista.
Niin on Jumalan rakkaus – laskeutuu kirkkaudesta ja varmuudesta pimeyteen ja epävarmuuteen. Rakkaus antaa itsensä lunnaiksi monen edestä. Rakkaus nostaa pimeydestä valoon. Rakkaus on totuus toisen hyvästä.