Alkutervehdys: ”Siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien” 1. Tim. 4:10.
Suosikin mahdollisuudet.
Nykyaikaisen ihmisen pitää suunnitella elämäänsä hyvin pitkällä tähtäyksellä. Tehdään 5-vuotissuunnitelmia ja ennustetaan, millainen yhteiskunta on esim. v. 2000. Etukäteissuunnittelua tarvitaan ja vaaditaan myös seurakuntatyössä. Tämänkin sunnuntain jumalanpalveluksesta ja yksityiskohdista me olemme sopineet kirkkoherran ja urkurin kanssa jo viime vuoden puolella joskus keväällä. Järjestäytynyt yhteiskunta vaatii suunnitelmallisuutta. Eikä ainoastaan työ vaan myös vapaa-aika, loma, lepo on suunniteltava. Jos aikoo matkustaa jonnekin lomakeskukseen, on varattava paikat pitkälle etukäteen. Mitä suositumpi matka- tai lomakohde, sitä suurempi sinne on tungos ja vastaavasti varausaika pitenee.
Sama pätee myös kuuluisien henkilöiden kohdalla. Popparilla tai filmitähdellä ei ole ihailijoista puutetta. Tyypillistä ihailijasuhteessa on se, että jokainen haluaa olla muita ihailijoita paremmassa asemassa, lähempänä kuin toiset. Tältä kannalta katsottuna tekstimme Sebedeuksen veljekset olivat Jeesuksen innokkaita ihailijoita. He olivat nähneet Jeesuksen monet ihmeet ja tunnusteot. He olivat vakuuttuneita Jeesuksen kyvyistä. Lisäksi Jeesus oli kertonut opetuslapsilleen: ”Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa” Mt.11:27. Sebedeuksen veljekset tiesivät näin ollen myös Jeesuksen suuren vallan. He uskoivat Mestarinsa rajattomiin mahdollisuuksiin. Veljekset halusivat nyt käyttää tilaisuutta hyväkseen ja varata tulevan elämän parhaat paikat itseelleen. Sebedeuksen veljeksetkin suunnittelivat kauas tulevaisuuteen! Veljesten pyyntö oli valitettavasti täysin itsekäs, oman edun tavoittelusta lähtöisin ja paljasti heidän ymmärtämättömyytensä, suuruuden tavoittelunsa.
Jeesus oli näet juuri hetkistä aikaisemmin ilmoittanut opetuslapsilleen edessä olevasta kärsimyksestään ja kuolemastaan sekä ylösnousemisestaan. Puhe ylösnousemisesta toi veljesten mielikuviin Mestaria odottavan kirkkauden, joka sitten ympäröi hänen täydellistä valtaansa. Mestarin suosikkioppilaina veljekset sodottavat saavansa tulevassa elämässä arvokkaimmat istuinsijat. Kästitys tulevan elämän istumajärjestyksestä on peräisin juutalaisilta kirjanoppineilta. Hehän väittelivät paljon tulevan elämän arvosijoista. Mutta Jeesuksen suosikille ei luvatakaan etuoikeuksia tai arvosijoja, koska Jeesuksen valta ja kunnia ei ole peräisin suurten kansanjoukkojen ihailusta ja kannatuksesta. Jeeuksen asema on peräisin luonnollisen ihmisen ajatukselle käsittämättömästä: pilkasta, häväistyksestä ja kärsimyksistä. Jeesus tarjoaa omille suosikeilleen yllättäviä etuoikeuksia: alentumista kaikkien palvelijaksi ja tyytymistä halveksittuun orjan osaan.
Jeesuksen tarjous omille suosikeilleen on luonnollisen ihmisen ymmärrykselle täysin mahdoton. ”Joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne, ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon kaikkien orja.” Mehän tiedämme, kuinka pitkälle esim. työtaistelussa ollaan valmiit menemään etujen ja vaikutusmahdollisuuksien saamiseksi itselle. Näyttää käyvän entistä yleisemmäksi ajattelu, että en minä ainakaan ole velvollinen luovuttamaan mitään etuisuuksia toisen, ehkä heikommassa asemassa olevan hyväksi. Eipä näytetä aina voitavan hyväksyä sitäkään periaatetta, että toisella on oikeus vaatia samaa, mitä mitä minä vaadin häneltä.
(Esim. radio ja televisio ovat vuosikausia kiihottaneet kansaa ilmaisemaan tyytymättömyytensä yhteiskunnassa vallitsevista epäkohdista. Kun tämä opetus on alkanut kantaa hedelmää, niin että kansa ilmaisee tyytymättömyytensä myös huonoista televisio-ohjelmista, niin viimeksi viime viikon perjantai-illan televisiolähetyksessä ajankohtaisohjelmassa radio- ja televisiotoimittajien puheenjohtaja Olavi Laine sanoi olevansa tästä syvästi kiusaantunut. Arvostelun opettajienkin on siis vaikea kuulla itseensä suunnattua arvostelua, vaikka joskus olisi aihettakin.)
Kun seurakunnan Herra joutui kärsimään pilkkaa ja häpeää viattomasti, ilman omaa ansiotaan, hänen kärsimisensä oli monien vapautus kärsimyksistä. Jeesuksen kärsimyksiin ei ollut mitään aihetta, vaan hän otti kantaakseen meidän viat. Tällä teollaan Jeesus osoitti pitävänsä meitä suosikkeinaan. Raamattu puhuu opetuslasten kärsimisestä yhdessä Kristuksen kanssa, osallisuudesta Kristuksen kärsimyksiin. ”Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme” Rm. 8:17. ”Rakkaani, iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita” 1. Piet.4:13.
Osallisuuden Kristuksen kärsimyksiin saa kokea todeksi jokainen henkilö tänäkin päivänä, jos hän yrittää palvella Kristuksen opetusta noudattaen vähimpiä veljiään. Esim. tämän päivän Yhteisvstuu-kerääjää voidaan perustellusti nimittää meidän aikamme laupiaaksi samarialaiseksi. Kerääjän mieli usein pahoitetaan aiheettomalla parjauksella. Hänet torjutaan tylysti tai hänen esittämäänsä keräyslistaan annetaan naurettavan vähän antajan omiin tuloihin verrattuna. Kristuksen suosittelemaan palvelijan osaan alentumisen tuottaman kärsimyksen todellisuus näkyy siinäkin, että tästäkään kaupungista ei näytä löytyvän niitä, jotka itseään vastaan taistellen yrittäisivät pyytää apua pulaan joutuneille niiltä, joilla todella on mistä antaa. Ihmisluonnon kannalta on täysin ymmärrettävää, että halukkaita on vähän, koska kerääjä saa hyvin harvoin kiitosta, palkasta puhumattakaan.
Jos me toivomme Sebedeuksen veljesten tavoin ensimmäisiä sijoja, siis erikoisetuja iankaikkisessa elämässä, niin silloin on täysin selvää, että meillä ei ole aikaa vähäpätöisille palveluksille. Suurin ja arvokkain ei voi palvella. Tällöin on tietenkin syytä muistaa, että meille saattaa tulla Sebedeuksen veljesten tavoin ikävä yllätys, emme saakaan haluamaamme. Jumala, joka on valmistanut istuinsijat iankaikkisessa elämässä, on yllätyksellinen. Hänen järjestyksessään viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi. ”Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja monet viimeiset ensimmäisiksi” Mt. 19:30.
Jos me pidämme itseämme niin ylhäisinä, ettemme voi alentua halvan palvelijan tehtävään, niin voimme pudotakin iankaikkisen elämän arvosijoja tavoitellessamme häntäpäähän. Palvelutehtävien halveksiminen meille kaiken vallan haltijan, Kristuksen, suosikin asemaa tavoitteleville on hyvin kohtalokasta, sillä Kristus tulee meitä vastaan tänäkin päivänä apua tarvitsevien muodossa. Jos me torjumme vähimpien veljiemme puolesta liikkeellä olevan Yhteisvastuu-kerääjän, niin Raamatun mukaan kirkkautensa valtaistuimella istuva Kristus kerran sanoo meille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle, Mt. 25:45.
Kirkkauden Herra samaistaa itsensä niihin kurjiin, joita me emme voi sietää. Kansojen hallitsijaksi korotettu Kristus menettelee aivan toisin kuin kansojen ruhtinaat: määräilemisen ja komentelemisen sijasta hän palvelee. Hän alentui orjan osaan maailmaan tullessaan. Orjalla on harvoin ystäviä, niin Jeesuksellakin. Rikkaalla on ystäviä, mutta vain niin kauan kuin hänellä on rahaa. Raamatun tuhlaajapojaltakin loppuivat vieraalla maalla ystävät heti, kun isän antamat rahat oli juotu. Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan ja hän alkoi kärsiä puutetta, Lk. 15:14.
Koska me luonnostamme haluamme olla suurten suosikkeja ja koska kansojen hallitsijaksi korotettu Kristus on kaikkien suurtenkin valtias, niin silloin me joudumme tyytymään palvelijan osaan. Jos vielä muistaisimme, että itse kirkkauden Herra on armahtanut meitä syntisiä, niin palvelu onkin meille korkein suosionosoitus, saamme tehdä Armahtajamme kanssa samaa työtä. Jumalan armosta syntinsä anteeksi saaneella ei olekaan varaa tavoitella erikoisetuja. Armahdetulla ei ole ylpeilyn aihetta. Hänelle sairas tai köyhä on kyllin korkea ja arvollinen palvelun kohde. Sairaan ja köyhän puutteet voivat olla ajamassa Kaikkivaltiaan Halitsijan luo, mutta meidän syntimme ovat meitä erottamassa hänestä.
Meillä ei yksinkertaisesti ole mitään mahdollisuutta olla osallistumatta Kristuksen kärsimyksiin palvelun muodossa, sillä hän itsekään ei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä meidänkin edestämme. Toki me haluamme palvelulla osoittaa haluavamme olla hänen suosikkejaan eli pelastamiaan.