Hyvä kirkkoväki,
Miksi Marian ilmestyspäivä on laitettu juuri tähän kohtaan kirkkovuotta? Sehän on vähän kuin häiritsemässä paastonaikaa, kesken kaiken. – Syynä on se, että tästä päivästä on jouluun noin yhdeksän kuukautta. Niin kauan Marian lapsen odotus kesti.
Yhdeksän kuukautta Marian päivästä jouluun kertovat meille siitä, että Herramme Jeesus on täysi ihminen. Hän kehittyi äitinsä kohdussa yhtä pitkään kuin ihmisen lapsi yleensäkin. Hän syntyi niin kuin ihminen syntyy. Hän itki ensimmäisen itkunsa niin kuin ihmisen lapsi itkee. Ja sitten hänen äitinsä antoi hänelle rintaa ja piti häntä sylissään ja laittoi hänet nukkumaan.
Mutta siinä ei ollut kaikki. Jeesus oli ihmisyydestään huolimatta Jumalan Poika.
Myös siitä tämä Marian päivä kertoo. Se kertoo, kuinka Jumalan enkeli ilmestyi nuorelle tytölle, joka oli kihloissa Joosefin kanssa. Enkeli sanoi hänelle: ”Älä pelkää Maria. Jumala on suonut sinulle armonsa, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimen Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi.”
Maria ihmetteli: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Maria ei ollut ollut miehen, ei Joosefin eikä kenenkään muun kanssa. Miten hän voisi saada lapsen?
Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi ja Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä.” Marian lapsen sikiäminen hänen kohdussaan ei tapahtuisi normaalilla tavalla. Se tapahtuisi Jumalan Pyhän Hengen vaikutuksesta.
Mutta onko Jeesuksen yliluonnollinen sikiäminen Pyhästä Hengestä, onko se tosiaan olennainen osa kristinuskoa? Monet nykyihmiset, myös jotkut papit ja piispat (onneksi ei kuitenkaan meidän seurakunnassa eikä meidän piispamme Seppo) sanovat, että se ei ole lainkaan olennaista. Perusteluina he esittävät esimerkiksi seuraavia väitteitä:
1) Se ei ole tieteen mukaan mahdollista. Jeesuksen aikaan ei ollut tietoa biologiasta. Mutta nyt me tiedämme, että ihminen ei voi saada alkuaan muuten kuin naisen munasolun ja miehen siittiön yhtymisestä. Siksi tämä Marian ilmestyspäivän kertomus on nykyisin tulkittava jotenkin muuten kuin kirjaimellisesti. Kyse on tuon ajan tavasta sanoa, kuinka merkittävä ja tärkeä ihminen Jeesus oli. Ihan vastaavalla tavalla muistakin antiikin suurmiehistä, kuten Aleksanteri Suuresta tai Rooman keisareista kerrottiin, että he syntyivät neitseestä.
2) Uuden testamentin läheskään kaikissa kirjoissa ei puhuta Jeesuksen ihmeellisestä syntytavasta. Ainoastaan Luukkaan evankeliumissa ja Matteuksen evankeliumissa se mainitaan selvästi. Tämä kertoo joittenkin teologien mukaan siitä, että kaikkein varhaisin kristinusko ei tuntenut ajatusta Jeesuksen neitseellisestä sikiämisestä. Tuo ajatus syntyi vasta myöhemmin, kun Jeesuksen elämästä alettiin kertoa epähistoriallisia legendoja. Tosiasiassa Jeesus oli Joosefin tai jonkun muun miehen avioton lapsi. Tämä haluttiin varhaisten kristittyjen toimesta salata ja niin syntyi Luukkaan kertoma hurskas satu.
Nuo kaikki perustelut ovat mielestäni huonoja. On tietenkin lääketieteellisesti selvää, että ihminen ei sikiä siten kuin mitä Jeesuksesta kerrotaan. Mutta eihän Luukas väitäkään, että tämä oli normaali tapaus. Kyse oli Jumalan tekemästä ihmeestä. Ihan vastaavanlaisesta kuin mitä tapahtui Jeesuksen ylösnousemuksessa. Ei sellaistakaan normaalisti tapahdu. Mutta Jumala herätti Jeesuksen kuolleista Pyhän Henkensä voimalla, vastoin normaalia biologista tietoa. Samaten hän antoi Poikansa syntyä ihmiseksi, vastoin normaaleja biologian lainalaisuuksia.
Jutut Aleksanteri Suuren tai Rooman keisarien neitseellisestä syntymästä ovat ihan eri asia kuin Jeesuksen tapauksessa. Ei kukaan Aleksanterin tai keisarien aikalaisista ottanut todesta noita juttuja. Ne ovat samanlaisia kuin Pohjois-Korean tietotoimiston kertomukset heidän edesmenneen johtajansa Kim Jong Ilin teoista. Kun hän esimerkiksi pelasi ensi kerran elämässään golfia, hän löi kaikilla 18 reiällä pallon eka lyönnillä reikään. Yhtä totta on legenda Aleksanteri Suuren jumalallisesta syntyperästä. Tästä todistaa vaikkapa se, että Aleksanteri oli väkivaltainen sotapäällikkö, joka kuoli juopotteluun.
Jeesus taas oli hyväntekijä, joka tapettiin viattomana. Mutta hän nousi kuolleista. Tätä taustaa vasten Marian ilmestyspäivän evankeliumi on ihan eri tason asia kuin jutut antiikin tai nykyajan diktaattoreista.
Miksi sitten Uuden testamentin varhaisimmissa osissa, kuten Paavalin kirjeissä, ei mainita Jeesuksen syntymää neitseestä?
Syynä on ehkä se, että Paavali ei tiennyt koko asiasta.
Miten sellainen voisi olla mahdollista? No ajatelkaapa Marian ja Joosefin tilannetta. Nuoren morsiamen havaitaan olevan raskaana ennen avioliiton solmimista. Se oli tuohon aikaan hyvin suuri häpeä. Siksi sen enempää Joosef kuin Mariakaan eivät liiemmin halunneet asiasta puhua. Ajatelkaa itse, miten te olisitte vaikkapa naapureina suhtautuneet, kun Joosef olisi kertoillut ympäriinsä, että ”tuo minun tuleva vaimonipa se on raskaana Pyhästä Hengestä.” Tai jos Maria itse olisi supattanut muille naisille, että ”enkeli ilmestyi minulle ja siksi odotan lasta, vaikka en ole ollut kenenkään miehen kanssa sillai.”
On luultavaa, että Maria uskalsi kertoa kokemuksestaan vasta paljon myöhemmin. Vasta sitten, kun hänen poikansa oli noussut kuolleista. Vasta sen jälkeen hän saattoi ajatella, että kukaan uskoisi häntä. Ja sittenkin kyseessä oli niin ihmeellinen tapaus, että siitä puhuttiin vain pienessä kristittyjen sisäpiirissä. Kristinuskon vastustajien kun oli aivan liian helppoa pilkata tuollaista tarinaa.
Ehkä siksi Paavali ei tiennyt noita Marian lähipiirin tuntemia tapauhtumia. Luukkaan ja Matteuksen kohdalla asia oli toisin. He keräsivät eri lähteistä suullista perimätietoa Jeesuksesta. Ja siksi he saivat tietoonsa sellaisiakin silminnäkijäkertomuksia Jeesuksesta ja Mariasta, joita kaikki Uuden testamentin kirjoittajat eivät tunteneet.
Oli miten oli, Marian ilmestyspäivän kuvaamat tapahtumat ovat aivan olennainen osa kristinuskoa. Siksi me kristityt tunnustamme joka sunnuntai uskontunnustuksessa Jeesuksesta, että hän ”sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta”.
Se on nimittäin jumalasuhteemme kannalta hyvin tärkeä tosiasia. Meidän Herrassamme Jeesuksessa Jumala ja ihminen tulivat yhdeksi henkilöksi aivan perusteellisesti; jo äitinsä Marian kohdussa. Siksi Jeesus on Jumalan Poika. Ja Ihmisen Poika, Marian poika.
Jos Jeesus olisi siinnyt Joosefin siemenestä tai jonkun muun miehen vaikutuksesta, niin miksi hän sitten olisi Jumalan Poika? Jotkut ”sivistyneet” teologit selittävät, että Jeesuksen Jumalan Poikana olemisessa on kyse arvonimestä. Tai toiset selittävät, että ”Jumalan Poika” tarkoittaa sitä, että Jeesus oli niin syvästi eettinen, että hän oli kuin Jumala.
Mutta nuo ovat aivan liian laimeita tulkintoja siitä, kuka Jeesus oli. Raamatun mukaan Jeesuksessa ”Sana tuli lihaksi”. Tai niin kuin Paavali sanoo, että Jumala oli päättänyt Jeesuksessa ”yhdistää yhdeksi kaiken, mitä on taivaassa ja maan päällä” (ks. Ef. 1:9–11). Se tarkoitttaa, että Jeesus on omassa persoonassaan silta, joka yhdistää Jumalan ja meidät ihmiset. Itsessään kaikkivaltias Jumala on ihan liian korkea ja suuri ja käsittämätön, että me pienet ja syntiset ihmiset voisimme käsittää tai tavoittaa Jumalan tai puhua hänestä. Vain siksi, että Jumala sikisi ihmiseksi ihmistytön kohdussa ja syntyi pieneksi lapseksi, vain siksi me voimme olla hänen kanssaan tekemisissä. Jeesuksen kautta.
Ja tämän takia Marian päivän evankeliumi on niin keskeinen osa kristinuskoa. Sen kertoman tosiasian takia Jumala on Jeesuksessa tullut meidän luoksemme, meidän tasollemme. Sitä eivät monet omasta mielestään fiksut nykyteologit tajua. He turhentavat spekulaatioillaan sen uskomattoman armon ja yksinkertaisuuden ja syvällisyyden, jolla Jumala on halunnut lähestyä meitä ihmisiä.
Ajattele, Jeesuksen kasvoissa sinä näet Jumalan kasvot. Jeesuksen sanoista ja teoista sinä voit ymmärtää, miten Jumala suhtautuu sinuun. Jeesuksen asettamassa ehtoolisessa sinä kohtaat Jumalan.
Syynä tähän on perimmiltään se, mitä Marian ilmestyspäivänä tapahtui, 9 kuukautta ennen joulua.
Nouskaamme tunnustamaan yhteinen kristillinen uskomme.