”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut.” (2. Moos. 23:20)
Hyvä juhlaväki, rakkaat seurakuntalaiset
Haluan omasta ja Helsingin hiippakunnan puolesta onnitella Kuurojen Liittoa sen viettäessä 100-vuotisjuhlaansa. Keskinäinen vuorovaikutus on ihmiselämän elinehto. Kuuroille tämä ei ole aina ollut itsestään selvä mahdollisuus. Kuurojen Liitto on jo 100 vuoden ajan toiminut kuurojen hyväksi, vaikuttamalla lainsäädännön kehittymiseen, palvelujen oikeudenmukaiseen saamiseen, kielen ja kulttuurin asemaan kuurojen keskuudessa ja ylipäätään ihmisarvoisen elämän mahdollisuuksiin. Hyvä Jumala siunatkoon tärkeää työtänne.
Kynttilänpäivä on lasten ja enkelien päivä. Enkelit kuuluvat salattuun ja arvoitukselliseen uskon maailmaan. Aina, kun tunnustamme kristillisen uskomme, me myönnämme, että Jumalan maailmaan kuuluu myös näkymätön todellisuus. ”Me uskomme Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.” Enkelit ovat osa näkymätöntä Luojan maailmaa.
Äskeinen Vanhan testamentin sana kertoo meille enkeleistä viisi asiaa. ”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut.”
Ensiksi. Enkelit ovat Jumalan lähettämiä. Jumala itse sanoo: ”minä lähetän”. Enkelit eivät ole ihmismielen psyykkisiä heijastumia eivätkä meidän alitajuntamme toivekuvia. Koko kristillinen usko perustuu siihen, että kaikki saa alkunsa Jumalasta ja hänen teoistaan. Jumalan todellisuus on ihmisen maailmaa suurempi, erilainen kuin meidän haaveemme. Me ihmiset emme ole maailman keskipiste. Elämämme on koko riippuvainen siitä, mitä Jumala tekee ja antaa meille.
Toiseksi. Raamatun sana puhuu enkeleistä yksikössä. ”Minä lähetän enkelin”. Enkeleistä ei puhuta monikossa, ei siis yleensä eikä teoriassa. Jumala lähettää oman enkelin juuri yhtä ihmistä varten. Jumala pitää kyllä huolen koko ihmiskunnasta, mutta myös jokaisesta ihmisestä erikseen. Jumalalla on enkeli sinua ja minua varten.
”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut.” Jumala sanoo ihmiselle: ”minä” teen kaiken ”sinun” hyväksesi. Jumalan ja ihmisen suhde on minä-sinä -suhde.
Jumalan huolenpito ja armo eivät ole yleisiä periaatteita, vaan ne kohdistuvat jokaiseen ihmiseen ja yksilöön. Vanha usko, että Jumala lähettää oman suojelusenkelin jokaiselle ihmiselle, kuvaa hyvin Jumalan rakkautta ja armoa. Jumala ei rakasta vain yleensä, vaan rakastaa juuri sinua ja minua.
Kolmanneksi. Raamattu sanoo: ”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi.” Se, joka kulkee edellä, näyttää tietä, osoittaa, mihin tulee mennä, jotta pääsisi päämäärään. Hyvä ystävä tai johtaja kulkee edellä, varsinkin silloin, kun vallitsee epätietoisuutta siitä, mihin suuntaan on mentävä.
Kaikki me tarvitsemme enkeleitä, koska emme itse tunne oikeaa tietä emmekä osaa sitä vaeltaa. Ihminen löytää tien Jumalan luo vain siten, että Jumala osoittaa meille tien.
Vanhat kristityt sanoivat, että ihminen ei rakenna tietä Jumalan luo, vaan Jumala rakentaa tien ihmisen luo. Me voimme pyytää, että Jumala näyttäisi meille tien, mutta itse emme tätä taivaan tietä keksi emmekä luo.
Neljänneksi. Jumala sanoo: ”Minä lähetän enkelin… suojelemaan sinua matkalla.” Jumala tietää, että jokaisen ihmisen elämä on kuin vaarallinen matka. Monenlaiset uhat varjostavat elämäämme, sairaudet, masennukset, itsekkyyden vaarat, omahyväisyyden kiusaukset, toivottomuus, kuoleman pelot. Ilman suojaa ja enkeliä me emme selviäisi, omassa varassamme emme pärjäisi.
Monessa kodissa on aikoinaan ollut vanha kuva lapsesta, joka synkkänä päivänä kulkee kapeaa ja vaarallista polkua. Lapsi on kuitenkin turvassa, sillä hänen takanaan on valkoinen enkeli valmiina auttamaan ja suojelemaan.
Vaikka ihmiselämä on täynnä vaaroja, emme ole yksin, emme edes silloin, kun emme näe enkeliä emmekä jaksa uskoa Jumalaan. Silloin kun me emme jaksa, silloin enkeli ja Jumala jaksavat.
Viidenneksi. Enkeli johdattaa meidät perille, oikeaan paikkaan. ”Minä lähetän enkelin… viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut.”
Jokainen ihminen toivoo, että hänellä olisi tässä maailmassa oma paikkansa, koti, katto pään päällä. Tiedämme kaikki, mitä merkitsee, että ihmisellä on lapsuudenkoti. Iäkkäämpänäkin voimme olla kiitollisia siitä, että olemme aikanaan saaneet syntyä ja kasvaa omassa kodissa.
Tänään Kuurojen Liiton juhlapyhänä ajattelen erityisesti sitä, miten tärkeää on, että jokaisella kuurolla on oma turvallinen paikkansa kaikkien muiden ihmisten joukossa, yhteiskunnassa ja kirkossa. Voimme kaikki aavistaa, mitä merkitsee, jos ihminen ei voi keskustella toisten ihmisten kanssa. Yhteydestä erilleen joutunut ihminen kokee helposti, ettei hänellä ole paikkaa eikä olemassaolon oikeutta.
Raamatun sana enkelistä kertoo meille, että Jumala on varannut paikan jokaiselle ihmiselle, kuurolle ja kuulevalle, lapselle ja vanhukselle, terveelle ja sairaalle. Jumalan kodissa on paikka jokaiselle. Jumalan kämmenellä riittää tilaa kaikille.
Paikka, jonka Jumala on meille varannut, on sielun turvapaikka, anteeksiantamuksen paikka, rakkauden paikka, armon paikka, yhteyden paikka. Kun Jumala on näin hyvä meille, voisimmeko me puolestamme elää niin, että yhteisömme ja kirkkomme olisi paikka kaikille Jumalan luomille.
Jumalan sana opettaa meille siis nämä viisi asiaa: Jumala lähettää enkelin, Jumala lähettää enkelin juuri sinulle, enkeli näyttää meille oikean tien, enkeli suojelee elämäämme ja enkeli johdattaa meidät turvalliseen paikkaan, lopulta kerran taivaan kotiin. ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, hänt ihana enkeli kotihin vie.”