Moni on hämillään tämän päivän evankeliumitekstistä, koska Jeesus on siinä vihainen. Jeesus oli juuri ratsastanut nöyrästi aasilla Jerusalemiin, mutta nyt hän suuttui ja ajoi myyjät ja ostajat ulos temppelistä. Ihmisille Jeesuksen kiivaus oli yllätys, mutta Jumalalle ei. Tämäkin oli ennalta profetoitu: ”Kiivaus sinun temppelisi puolesta on kuluttanut minut, ja minuun sattuu niiden pilkka, jotka pilkkaavat sinua.” (Ps. 69:10) Mikä sitten oli se jumalanpilkka, joka Jeesusta satutti?
Jerusalemin temppeli oli ainoa paikka, missä juutalaiset saivat syntinsä anteeksi tuomalla uhrieläimen papin uhrattavaksi heidän syntiensä puolesta. Usein kävi kuitenkin niin, ettei oma eläin kelvannutkaan, koska uhrin piti olla virheetön. Niin uhraamaan tulleet joutuivatkin ostamaan temppelistä eläimen kalliilla hinnalla. Mikä voisi olla parempi bisnes, kuin myydä tuotetta, jota ihmiset epätoivoisesti tarvitsevat? Jos olet kuolemassa janoon, maksat lasillisesta vettä mitä vain. Jos olet kuolemassa synteihisi, maksat pelastuksesta mitä vain. Epätoivoiset ihmiset maksoivat mitä vain uhrista, joka puhdisti heidät synneistään.
Lisäksi jokaisen yli 20 vuotiaan miehen tuli maksaa vuosittain temppelivero, mutta sitä ei saanut tehdä pakanavaluutalla vaan ne piti ensin vaihtaa temppelissä kelpaavaksi pyhäksi rahaksi. Ja siitä jouduttiin maksamaan rahanvaihtajille välityspalkkio. Temppelistä sai siis ostaa kaiken, mitä siellä tarvitsi. Ylipapit perustelivat varmasti käytäntöä hyvällä palvelulla. Mutta oli siinä toki toinenkin puoli. Jos rahanvaihtajat ja uhrieläinten myyjät olisivat olleet temppelin ulkopuolella, jonne he olisivat kuuluneet, niin papit eivät olisi saaneet osuuttaan heidän voitoistaan. Nyt he rikastuivat samalla kun temppelin esipihan pyhyys oli kadonnut ahneuden tieltä.
”Ja aivan äkkiä tulee temppeliinsä Valtias, jota te odotatte.” (Mal. 3:1) Israelilaiset olivat odottaneet Messiasta pitkään, ja nyt yllättäen Herra tuli omaan temppeliinsä – Hän, jota varten koko temppeli oli rakennettu! Hän ei pitänyt näkemästään, siksi Jeesus puhdisti pyhän paikan. Ajettuaan myyjät ja ostajat pois, Hän muistutti Jumalan Sanalla, mitä tarkoitusta varten temppeli oli olemassa: ”Minä täytän heidät riemulla, kun he rukoilevat siellä. Minä hyväksyn polttouhrit ja teurasuhrit, jotka he tuovat alttarilleni. Ja minun temppelistäni tulee huone, jossa kaikki kansat saavat rukoilla.”(Jes. 56:6–7) Mutta Jeesus jatkoi Jeremian kirjasta, millaiseksi temppeli oli muutettu: ”Rosvojen luolanako te pidätte tätä temppeliä, joka on minulle omistettu? Siltä se minustakin näyttää, sanoo Herra.” (Jer. 7:10–11) Käyttämällä tuota Jeremian ennustusta, Jeesus samalla kertoi, että tämäkin temppeli tullaan tuhoamaan, kuten kävi Salomonin rakennuttaman ensimmäisenkin temppelin.
”Silloin aukenevat sokeiden silmät ja kuurojen korvat avautuvat, rampa hyppii silloin kuin kauris, mykän kieli laulaa riemuaan.” (Jes. 35:6) Heti puhdistettuaan temppelin Jeesus näytti mitä esipihalla oli soveliasta tehdä. Hän paransi temppelissä sokeita ja rampoja eli niitä joilla ei ollut lupa tulla temppeliin. Kuningas Daavidin ajoista lähtien sokeita ja rampoja ei oltu päästetty temppeliin. Voi vain kuvitella, miten hämmentyneitä ylipapit ja lainopettajat olivat. Juuri kun he olisivat tulleet syyttämään Jeesusta, että hän on päästänyt sokeat ja rammat temppeliin, niin nämä eivät enää olleetkaan sokeita ja rampoja! Jeesus paransi heidät, joten he saivat laillisesti olla temppelissä.
Sokeita olivatkin juuri ylipapit ja lainopettajat. Heidän silmiensä edessä seisoi Jumalan Poika, kuningasten Kuningas, mutta he eivät häntä tunnistaneet. Heissä toteutui tämä Jesajan sana: ”Kuulemalla kuulkaa älkääkä käsittäkö. Katsomalla katsokaa älkääkä ymmärtäkö.” (Jes. 6:9) Ja jos kerran sokeat eivät saaneet olla temppelissä, miksi sitten nuo sydämeltään sokeat ylipapit saivat siellä olla?
Mutta miksi ylipapit ja kirjanoppineet eivät puuttuneet siihen, että Jeesus puhdisti temppelin? Koska he tiesivät Jeesuksen olevan oikeassa! He eivät pystyneet kumoamaan noita Jesajan ja Jeremian profetioita, joista Jeesus heitä muistutti. Mutta he eivät voineet sietää sitä, että joku oppimaton tuli opettamaan heitä ja puuttumaan heidän bisneksiinsä. Sen sijaan he yrittivät vihjailla, että Jeesuskin toimi väärin, kun ei puuttunut lasten tekemisiin, näiden huutaessa Jeesukselle hoosianna! Sillä vain kuninkaalle huudettiin hoosianna eli pelasta, auta. Jeesus vastasi tällä kertaa psalmilla: ”Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi. Ne ovat kilpenä jumalattomia vastaan, ne vaientavat vihamiehen ja kostoa janoavan.” (Ps. 8:2)
Jeesus osasi joka tilanteessa siteerata pyhiä kirjoituksia toisin kuin ylipapit ja lainopettajat, jotka olivat enemmän kiinnostuneita maailman menosta kuin Jumalan tahdosta. Nyt nuo Jeesusta ylistävät lapset olivat kilpenä Jeesuksen ja kostoa janoavien ylipappien ja lainopettajien välissä. Näennäisestä pyhyydestään huolimatta he olivat jumalattomia, joista Jeremia profetoi näin: ”Minä olen kuunnellut heitä tarkoin — eivät he puhu niin kuin tulisi puhua. Kukaan ei kadu pahuuttaan… minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt. Kuinka te voitte väittää: ”Me olemme viisaita, meillä on Herran laki.” Totisesti, lainopettajien kynä on väärentänyt Herran lain!… He ovat hylänneet Herran sanan… He kaikki, pienimmästä suurimpaan, hankkivat väärää voittoa. Niin profeetat kuin papitkin pettävät kansaa… He sanovat: ”Nyt on rauha, kaikki hyvin!” vaikka rauhaa ei ole. Heille käy onnettomasti, koska he ovat tehneet kauhistuttavia tekoja mutta eivät suostu edes häpeämään… Minä korjaan pois heidät kaikki kuin rypäleet köynnöksestä, sanoo Herra. Silloin viiniköynnökseen ei jää enää rypäleitä eikä viikunapuuhun viikunoita, lehdetkin ovat lakastuneet.” (Jer. 8:6-13 lyhennettynä)
Tästä päästäänkin viikunapuun kiroamiseen.”Ikinä et enää tee hedelmää.” Miksi Jeesus kirosi sen? Viikunapuun tehtävä oli tuottaa hedelmää – viikunoita. Tuo puu oli suuri, mutta täysin arvoton, sillä se ei tehnyt hedelmää. Hedelmätön viikunapuu kuvaa jumalatonta temppelipapistoa ja sen tehottomia eläinuhreja. Aivan samalla tavalla kuin viikunapuu ei tuottanut hedelmää, eivät temppelipapitkaan tuottaneet hyvää hedelmää. Viikunapuun kiroaminen siis kuvaa sitä, että Jumala tekee temppelistä, sen sokeista papeista ja koko uhripalvelusta lopun. Ja se tapahtuikin 40 vuotta myöhemmin, kun temppeli tuhottiin.
Ylipäänsä kun Jeesus – täydellinen uhri – tuli temppeliin, ja ajoi uhrieläimet myyjineen sieltä ulos, tarkoitti se sitä, että toistuvien eläinuhrien aika temppelissä oli ohi! Nyt oli kertakaikkisen, kaikkien ihmisten synnit kantavan uhrin aika! Jeesus sanoi: ”Hajottakaa tämä temppeli, niin minä saan sen nousemaan kolmessa päivässä.” (Joh. 2:19) Moni kuvitteli Jeesuksen puhuvan Jerusalemin temppelistä, vaikka Hän tarkoitti temppelillä omaa ruumistaan, joka pian ristiinnaulittaisiin. Hän antoi hajottaa oman temppelinsä, jota ei tarvinnut puhdistaa. Jumalan Poika oli täydellisen puhdas ja synnitön – siis virheetön uhrikaritsa. Hän kuoli meidän puolestamme.
Mutta kuten tiedämme, Jeesus voitti kuoleman – Hän nousi kuolleista! Tuo voitonjuhla vietettiin jo ennen voiton saavuttamista – palmusunnuntaina, sillä oli tapana, että ihmiset heiluttelivat palmunoksia osoittaakseen iloaan voitonjuhlassa. He juhlivat kuningasten Kuninkaan voittoa hoosianna-huudoin. Pelastajamme saapui Jerusalemiin voittosaatossa! Kiitos Jeesus, että sinä pelastit meidät, kiitos että sinä yhä edelleen autat meitä. Hoosianna! Kunnia ja ylistys olkoon sinulle aina ja ikuisesti. Aamen.