Millainen Jumala on?
Lähetystyöntekijän tehtävä on kohdata ihmisen Jumala-kaipuu. Hänen työnään on auttaa etsijää löytämään vastaus kysymykseen, millainen Jumala on. Tehtävä ei ole helppo, kuten se ei ollut helppo myöskään ensimmäisille kristityille. Samalla, kun Jumala paljastaa itsestään olennaisimman, hän salaa sisimpänsä.
Kristilliseltä kirkolta vei pari sataa vuotta ennen kuin se oli kiteyttänyt käsityksensä Jumalasta. Meidän Jumalamme on Pyhä Kolminaisuus: Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Tämä näkemys erotti kristityt juutalaisista. Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala oli Herra Sebaoth. Kristityt alkoivat kuitenkin lukea Vanhan testamentin pyhiä kirjoituksia uudella tavalla Jeesus Nasaretilainen mielessään.
Myös Vanhan testamentin Jumala on armollinen
Tällöin Vanhan Testamentin Jumalasta paljastui muutakin kuin se, että hän oli maailman Luoja ja etäinen, kaikkivaltias Herra. Kristittyjen huomio kiintyi siihen, mitä Herra oli sanonut Egyptin vankeudessa oleville. Hän lupasi olla heille Jumala, joka pelastaa ja vapauttaa orjuudesta. Hän edellytti kansaltaan uskollisuutta, mutta tuli myös sitä lähelle. Hän ei tahtonut olla kuka tahansa valtias, vaan henkilökohtaisessa suhteessa luotuihinsa. Hän tahtoi olla kansalleen ”sinun Jumalasi ja teidän Jumalanne”.
Kristityille merkittävää oli myös Jumalan uskollisuus. Vaikka kansa alkoi uppiniskaisesti palvoa vieraita jumalia, Herra uudisti lupauksensa. Hän sanoi näin: ”Herra, Herra on laupias Jumala, hän antaa anteeksi. Hän on kärsivällinen, ja hänen hyvyytensä (eli rakkautensa) ja uskollisuutensa on suuri. Hän on armollinen tuhansille ja antaa anteeksi pahat teot, rikkomukset ja synnit, mutta ei jätä syyllistä rankaisematta.” (2. Moos. 34:6-7)
Raamatun Jumala on siis perimmältään kärsivällinen, hyvä, rakastava, uskollinen, anteeksiantava ja armollinen. Jeesuksesta kuullessaan ihmiset kuitenkin vasta oivalsivat, millainen Jumala oli. Hänen salattu olemuksensa tuli näkyväksi Nasaretin Mestarissa. Tämän puheet, ristinkuolema ja ylösnousemus kertoivat rakastavasta ja armollisesta Jumalasta. Jeesuksen avulla syntyi myös yhteys Isään. Jumalan Pojan kautta syntiset pääsivät osallisiksi Isän hyvyydestä ja anteeksiannosta. Sen lisäksi he saivat lahjaksi Pyhän Hengen, joka auttoi heitä elämään todeksi uskoa.
Viinipuu ja oksat
Juhlapäivän evankeliumi korostaa Jeesuksen asemaa Jumala-yhteyden perustana. Herramme vertaa itseään viinipuuhun ja kristittyjään sen oksiin. ”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä”, hän sanoo. Hänen Isänsä on puolestaan viinitarhuri, joka hoitaa viinipuutaan. Jotta viinipuu ei pöhöty, viinitarhuri karsii turhat versot pois. Näin puu tuottaa oksillaan todellisia hedelmiä tarpeettomien rönsyjen sijasta. Hedelmät tarkoittavat rakkautta ja Jumalan mielen mukaisia hyviä tekoja.
Vertauksen mukaan oksien hyvyys on sidoksissa rungon hyvyyteen. Ratkaisevaa on yhteys Kristukseen, hänessä oleminen ja hänestä eläminen. Luterilaisessa perinteessä tähdennetäänkin asioiden oikeaa järjestystä. Luther sanoo usein, että puu ei tule hyväksi puuksi hedelmiä tuottamalla. On päinvastoin: hyvä puuttuu tuottaa luontonsa mukaisesti hyviä hedelmiä.
Rakkauden hyvien tekojen edellytyksenä on siis usko Kristukseen. Usko on merkityksellinen ja perustava. Se yhdistää meidät Kristukseen. Vain hänen seurassaan kristitty voi saada aikaan hyvää. Oksien jatkuva kasvu ja hyvä tuotto aiheutuvat rungosta tulevasta voimasta. Näin usko edeltää rakkautta, ja rakkaus on väistämätön seuraus todellisesta uskosta. Sen vuoksi Jeesus sanoo: ”Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.”
Osallisuus Isän Jumalan rakkauteen
Vertauksen viinitarhuri jää joskus turhaan taka-alalle. Hän on kuitenkin se, joka huolehtii koko viinipuun hyvinvoinnista. Viinitarhuri paitsi leikkaa tarpeettomat rönsyt ja oksat pois myös muokkaa maaperän ja kastelee maan. Hänen toimintatavastaan tunnistaa kiinnostuksen ja kiintymyksen viinitarhaan. Hän haluaa viinipuun kukoistavan. Hän on hyvä viinitarhuri.
Me kaikki yhdessä muodostamme viinipuun, kirkon, ja sen runkona on Jeesus Kristus. Vertaus viestii, että Taivaallinen Isämme haluaa huolehtia kirkostaan tässä maailmassa. Hänen toimiaan ohjaa Jeesuksen sanojen mukaan isällinen rakkaus. Yksittäiselle oksalle, kristitylle, ratkaisevaa on Isän huolenpito ja yhteyden säilyminen kirkkoon, viinipuuhun. Vain siihen kuulumalla oksat pääsevät osallisiksi viinitarhurin hyvyydestä ja hoidosta. Jeesus ilmaisee tämän seuraavasti: ”Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minäkin rakastanut teitä. Pysykää minun rakkaudessani. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan.”
Sanoillaan Jeesus osoittaa, että kaiken takana on Isä Jumala ja hänen hyvyytensä. Hyvää tahtova ja itsensä uhriksi antava rakkaus on hänen olemuksensa perustavin piirre. Se todetaan jo Vanhassa Testamentissa, mutta koko voimallaan se ilmenee Jeesus Nasaretilaisessa. Pyhä Kolminaisuus on ristillä omastaan luopuva ja itsensä syntisten puolesta uhraava rakkaus.
Läheteiksi Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan palvelukseen
Pyhän Kolminaisuuden päivä sopii hyvin uusien lähetystyöntekijöiden siunaamiseen. Kuusi uutta lähtijää siunataan tehtävään Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Siunaamista edeltää kirkon uskontunnustuksen lausuminen. Se kertoo, millainen Jumalamme on ja mitä hän on tehnyt hyväksemme. Lähdette työhön hänen nimensä valtuuttamina ja hänen nimeään kirkastamaan.
Lähetystyötä tehdään monella eri tapaa. Toiset julistavat sanoin, toiset kertovat uskosta elämällään ja hyvillä teoillaan. On tarpeen panna merkille, että juhlapäivän evankeliumissa teitä ei käsketä tarkkailemaan ja laskemaan työnne tulosten määrää. Näin ei sanota edes silloin, kun puhutaan hedelmien runsaudesta. Sen sijasta evankeliumi teroittaa, että työn onnistumiseksi on pysyttävä Kristuksen yhteydessä. Se tapahtuu ennen muuta Jumalan sanaa tutkimalla ja noudattamalla. Epäilyksettä tarpeen ovat myös jatkuva rukous ja ehtoollisen sakramentin vastaanotto. Kun näitä harjoitatte, pysytte viinipuussa, Kristuksessa, ja Kristus pysyy teissä. Samalla olette Isän Jumalan rakkauden vaikutuspiirissä.
Juhlapäivän evankeliumiin sisältyvät myös rohkaisun sanat. Jeesus sanoi oppilailleen näin: ”Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, voitte pyytää mitä ikinä haluatte.” Tällä hän ei varmaankaan tarkoittanut minkä tahansa pyytämistä. Tähtäyspisteenä oli Isän kirkastuminen ja ylösnousemussanoman vieminen eteenpäin.
Tehtävänne on siis tuoda julki Taivaallisen Isän hyvää tahtova ja ihmisiä armahtava rakkaus. Sen ytimessä ovat Jeesuksen risti ja ylösnousemus. Jos tämän sanoman julistaminen on aikomuksenne, niin silloin uskaltakaa pyytää mitä haluatte ja pyytää paljon. Anokaa siis, että Jumala siunaisi työnne ja että syntiset oppisivat tuntemaan Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan ja hänen rakkautensa. Ja huomatkaa myös: tätä pyyntöä seuraa yksinkertainen lupaus – ”te saatte sen”. Samalla kohtaamienne ihmisten kaipuu armollisen Jumalan puoleen täyttyy. Siinä on kaikki olennainen. Aamen.