26.5.2013 Kolm. pv Joh. 3:1-15
Te, jotka olitte huhtikuussa Mikkelissä yhteisöpäivässä,
muistatte, miten pidin juuri tästä evankeliumista siellä
raamattutunnin. Otin siitä monisteita, niin että voitte vielä
tänään lukea sen kotona.
Tämäkin raamatunkohta on kuitenkin niin rikas ja
monipuolinen, että siitä voisi pitää tuhat saarnaa ja
raamattutuntia, ja vieläkin riittäisi ammennettavaa.
Me pääsemme tässä evankeliumin kohdassa niin syvällisten
salaisuuksien äärellä, että päätä alkaa huimata.
Jeesus nimittäin kertoo meille, että nyt Hän sanoo jotakin,
mitä kukaan muu ei ole nähnyt kuin Hän.
Mutta Hän ei pidä sitä omana tietonaan vaan kertoo sen meille
tämän Raamatun sanan kautta.
Jeesushan sanoo evankeliumissa näin:
Totisesti, totisesti: me puhumme mitä tiedämme ja todistamme
siitä mitä olemme nähneet ….
kuinka voisitte uskoa, kun puhun taivaallisista!
Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta
tänne tullut: Ihmisen Poika (Joh. 3:11-13)
Tässä kohdassa oudoksuttaa tuo, kun Jeesus sanoo:
ME puhumme mitä tiedämme ja todistamme, mitä olemme nähneet
Miksi ihmeessä Jeesus puhuu monikossa: ME olemme.
Eihän paikalla ole muita kuin Jeesus ja Nikodemos.
– Eivätkä he puhu yhdessä vaan Jeesus puhuu Nikodemokselle.
Näin Kolminaisuudenpäivänä tuntuisi houkuttelevalta ajatella,
että Jeesus puhuu tässä ikään kuin Pyhän Kolminaisuuden suulla.
Niin että tuo ME tarkoittaisi Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.
– Mutta näin ei kuitenkaan taida tuossa kohdassa olla.
– Kyllä Jeesus puhuu tuossa omalla suullaan.
Miten sitten pitäisi ymmärtää tuo ME.
Se on hallitsijan kieltä. Sellaisen, joka tietää asiat ja jolla on valta.
Kyllähän vielä 1800-luvulla Venäjän tsaari saattoi sanoa:
Me pyhän Venäjän keisarikunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan
tsaari, olemme päättäneet niin ja näin …
Tuo ME on sellainen majesteettinen ilmaus.
Hänellä on auktoriteetti.
Hän voi suurella arvovallallaan sanoa, miten asiat ovat.
Myös Venäjän tsaari ajatteli, että hänen arvovaltansa tuli taivaasta.
– Niin kuin Jeesuskin ajatteli paljon suuremmalla oikeudella.
***
Kun Jeesus siis sanoo: Me olemme nähneet … me todistamme
on kysymyksessä sellainen asia, jota kukaan ei voi kiistää.
Me emme pääse katsomaan tuon todistuksen taakse.
Ikään kuin arvioimaan, onkohan se nyt totta vai ei.
Jeesuksen todistus on kiistämätön.
Meillä ei ole muita vaihtoehtoja kuin joko uskoa se tai sitten
olla uskomatta.
Ja niinhän Jeesus tuossa sanoi: … mutta te ette ota vastaan
meidän todistustamme
Sen, että tuo ME tarkoittaa tässä vain Jeesusta,
osoittaa myös se, että Hän puhuu tässä siitä, joka on tullut
taivaasta. Eihän Jeesus voi sillä tarkoittaa ketään muuta kuin itseään.
Vain Ihmisen Poika voi todistaa taivaallisista asioista.
Hänen todistuksensa on varma, koska Hän itse on ollut taivaassa,
Isän luona, ja nähnyt koko taivaallisen todellisuuden,
henkimaailman kaikki ulottuvuudet.
Siksi vain Ihmisen Poika, Jeesus Kristus, voi sanoa:
Totisesti, totisesti, eli hepreaksi amen, amen.
Ja kun Jeesus sanoo: totisesti, totisesti, silloin meidän on
syytä höristää korviamme.
Sen jälkeen tulee jotain todella painavaa sanottavaa.
Jotain, jolla on merkitystä meidän pelastuksemme kannalta.
Johanneksen evankeliumissa Jeesus käyttää tuota sanontaa
amen, amen peräti 25 kertaa. Voit käydä ne läpi omasta
Raamatustasi. Niissä on ikään kuin tiivistelmä Jeesuksen opetuksesta.
Vaikkapa Joh. 5:24:
Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun
lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi
vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään
Tai päivän evankeliumissa:
Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan
Näin Jeesus vannoo ja pistää peliin koko jumalallisen arvovaltansa.
Jos asia ei ole näin, niin sitten se ei ole mitenkään.
***
Mutta mitä ovat ne asiat, joista Jeesus nyt vannoi,
kun kertoi nähneensä jotakin ja todistavansa siitä?
Hän oli taivaassa nähnyt Jumalan pelastussuunnitelman.
Sen josta Hän kertoo seuraavissa jakeissa:
Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle,
niin on myös Ihmisen Poika korotettava,
jotta jokainen, joka uskoo häneen saisi iankaikkisen elämän
Tämän Hän oli ennalta nähnyt Isän luona.
Ja siitä Hän nyt todisti Nikodemokselle ja koko Raamatun sanan
kautta koko maailmalle.
Jeesus viittaa 4. Mooseksen kirjaan, jossa kerrotaan tuosta käärmeen
kohottamisesta näin:
… kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi puhua Jumalaa ja Moosesta
vastaan: Miksi te toitte meidät pois Egyptistä tänne autiomaahan
kuolemaan? Täällä ei ole leipää eikä vettä. Aina vain tätä samaa
kurjaa ruokaa! (siis mannaa)
Silloin Jumala lähetti kansan kimppuun myrkkykäärmeitä,
ja niiden puremiin kuoli suuri joukko israelilaisia.
Kansa tuli Mooseksen luo sanomaan: Me teimme synnin, kun
puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän
ottaisi nämä käärmeet pois meitä ahdistamasta.
Mooses rukoili kansan puolesta, ja Herra sanoi Moosekselle:
Tee käärmeen kuva ja pane se tangon päähän.
Jokainen pureman saanut, joka katsoo siihen, jää eloon.
Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän.
Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä,
he jäivät eloon (4. Moos. 21:4-9).
Upea raamatunkohta, josta olette varmaan ennenkin kuulleet.
Hieno esikuva Kristuksen ristiinnaulitsemisesta
ja siitä pelastuksesta, jonka se tuo meille.
Meitäkin on käärme purrut.
Se sama matelija, joka jo paratiisissa pilasi ihmisten elämän.
Tuo sielunvihollinen on saanut myrkyttää meidän elämämme
monin eri tavoin.
Kaikkein pahinta on ollut se, että synti, tottelemattomuus
Jumalaa kohtaan, on tunkeutunut meihin.
Mekin olemme usein tyytymättömiä Jumalaan, niin kansa
autiomaassa.
– Vaikka meidän pitäisi olla tyytymättömiä itseemme ja
siihen käärmeeseen, joka meitä viekottelee.
Mutta onneksi meillä on yksi mahdollisuus, niin kuin
Israelin kansalla autiomaassa.
Mekin saamme kohottaa katseemme puuhun ja siihen,
joka on ripustettu sen päälle.
Niin kuin Sakarian profetiassa sanotaan:
… he kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet.
He surevat häntä, niin kuin surraan ainoaa poikaa …
Sinä päivänä Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille
puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta
(Sak. 12:10, 13:1).
Huomatkaa: katseen kohottaminen ainoaan poikaan ja
synnin puhdistaminen liittyvät kiinteästi yhteen.
Kun nostamme uskossa katseemme Ristiin,
saamme kaikki syntimme ja saastaisuutemme anteeksi.
– Käärme menettää otteensa
eikä sen myrkky ei enää tapa meitä.
***
Mutta tuolla tangolla, johon käärme ripustettiin,
on myös muita merkityksiä.
Hepreaksi tuo tanko on nees.
Se oli sellainen merkinantotanko, jota käytettiin varsinkin sodassa.
Joskus se on meidän Raamatussamme käännetty myös lipuksi tai
viiriksi.
Tuon tangon luokse kokoonnuttiin,
kun oli jotain tärkeää kuulutettavaa kansalle.
Se oli siis paikka, jossa ilmoitettiin jotain hyvin tärkeää.
– Niin kuin Ristin luonakin ilmoitettiin se kaikkein tärkein:
Että meidän syntimme on sovitettu.
Ristiltä julistetaan evankeliumin ilosanoma koko maailmaan.
Se on täytetty
Tuo tanko on juutalaisille myös kokoontumispaikka.
Kaikki, jotka kuuluivat tuohon pyhään kansaan,
tulivat yhteen tuon tangon luokse.
– Samalla tavoinhan Risti on meille kokoontumispaikka.
Kaikki ne, jotka ovat oikeasti kristittyjä,
pitävät ristiä kaikkein tärkeimpänä paikkana.
Sinne kaikki maailman uskovat Hengessä kokoontuvat.
Tanko oli Israelin kansalle myös merkki siitä,
että taistelua ei ole hävitty.
Niin kauan kuin tuo tanko oli pystyttä ja lippu liehui,
oli toivo voitosta.
Niin kauan kuin kansaa oli kokoontuneena pystyssä olevan
tangon ääreen, ei taistelua oltu hävitty.
– Näinhän me ajattelemme myös Rististä.
Se on pystytetty keskelle tätä maailmaa.
Niin kauan kuin Risti seisoo ja Ristin lippu hulmuaa,
on ihmisillä toivoa.
Niin kauan kuin ihmiset hakeutuvat Ristin juurelle,
katumaan syntejään ja saamaan niitä anteeksi,
on meidän maallamme ja ihmiskunnalla tulevaisuus.
Jos Risti kaadetaan ja se menettää merkityksensä ihmisten
elämässä, jää jäljelle vain kuoleman odotus ja ikuinen kadotus.
Tuo nees-tanko mainitaan vaikkapa Jes. 62 adventin profetiassa:
Lähtekää, menkää ulos porteista,
valmistakaa tie kansalle, valmistakaa, tasoittakaa valtatie,
raivatkaa pois kivet, kohottakaa lippu merkiksi kansoille
Tuo lippu on tässä juuri hepreaksi nees, eli sama kuin tuo tanko,
johon käärme kohotettiin.
Se on se tanko, johon myös ihmiskunnan Vapahtaja kohotettiin.
Se meidän tulisi nostaa merkiksi kansoille.
– Jotta kaikki voisivat pelastua.
Nees-tanko esiintyy myös Jes. 49. luvussa:
Näin sanoo Herra, minun Jumalani:
Minä kohotan käteni, kutsun kansoja ja nostan merkiksi viirini.
Sylissään he tuovat poikasi ja olallaan kantavat tyttäresi
Huomatkaa, että tässäkin tuo viiri eli juuri tuo nees,
kohotetaan myös pakanakansoille.
Niidenkin tulee kokoontua tuon tangon luokse, ristin luokse.
Ja aivan erityisesti puhutaan lapsista.
Heidätkin me saamme tuoda pelastavan puun luokse.
Saamme jo pyhässä kasteessa kantaa heidät Golgatan ristin juurelle.
Pääsemään osallisiksi siitä vedestä, joka vuoti Jeesuksen kylkihaavasta.
***
Ja vielä Jesajan 11. luvussa ennustetaan:
Sinä päivänä Iisain juurivesa kohoaa merkkiviirinä kansoille.
Hänen luokseen pyrkivät kaikki kansat,
hänen asuinsijaansa ympäröi kunnian hohde
Iisaihan oli Daavidin isä.
Iisain juurivesa on hänen suvustaan syntyvä messias-kuningas.
HÄN on merkkiviiri kansoille.
HÄN on se nees-tanko, johon katsomassa ihmiset pelastuvat
ja saavat syntinsä anteeksi.
– Näin me huomaamme, miten Raamattu monesta näkökulmasta,
kautta linjan kuuluttaa meille samaa pelastusta.
***
Ja juuri tämän käärmeen kohottaminen, siihen katsominen,
syntien tunnustaminen, uskominen ja pelastuminen
– tämä on se todistus, josta Jeesus puhui.
Tämä on se taivaallinen ilmoitus, jonka Hän oli nähnyt ja
josta Jeesus kaikella arvovallalla meille todisti.
Ja me Kristuksen palvelijat kuulutamme nyt teille sitä samaa
sanomaa: jokainen, joka uskoo häneen, saa iankaikkisen elämän
… mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut
Jumalan ainoaan Poikaan, niin kuin Jeesus sanoi.