Tuomiosunnuntai, Matt. 25:31-46., Hannu Järventaus

Hannu Järventaus
Sastamalan seurakunta

Tuomiosunnuntain toinen nimitys kuuluu Kristuksen kuninkuuden sunnuntai.

Kristus istuu Isän Jumalan oikealla puolella kuninkaan istuimella, ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänellä on täydellisen suvereenisti kaikki valta taivaan ja maan päällä.

Nimitys Kristuksen kuninkuuden sunnutai on tähän evankeliumitekstiin osuvampi nimitys kuin tuomiosunnutai. Tuomiosunnuntai sanaan liittyy pelkoa. Kuninkuuden sunnuntai sanaan ulljautta ja rohkeutta. Rakkaudessa ei ole pelkoa. Kun uskontunnustuksessa luemme, että Kristus saapuu kirkkaudessansa kerran takaisin, niin me saamme uuden rohkeuden ja uuden mielen. Niinkuin Kristus on täydellisessä ylivertaisessa voimassansa noussut kuolleista, niin me saamme hänen alamaisinaan palvellla häntä kaikkina päivinämme.Toisaalta, jos kieltäydymme tämän evankeliumin tarjoamasta ilosta ja uudesta elämästä toisten auttamiseksi, emme voi päästä Kristus kuninkaan tulenpalavaa katsetta pakoon viimeisellä tuomiolla.

Mutta tämänkin näkökohdan tarkoitus on ainoastaan rohkaista ja antaa vinkkejä hyvän tekemiseen. Sen tarkoituksena ei ole todellakaan ajaa ketään tuomion pelkoon. Tuomiosunnutain evankeliumi hädänalaisten auttamisesta antaa täydellisen rohkeuden toimia Kristus-kuninkaan ystävinä ja kaikkien ihmisten ystävinä. Mitkään tämän maailman valtiaat, eikä rahan valta, voi tähän evankeliumiin luottavaan orjuuttaa.

Kristityt odottavat Kristus-kuningasta saapuvaksi hetkellä millä hyvänsä. Koska Kristus ottaa silloin kaiken vallan maan päällä, niin miksi tänään pelkäisin voimakkailta näyttäviä maailman valtiaita, jotka pyrkivät tuhoamaan ihmisarvoa lähellä tai kaukana. Tämä evankeliumi ei vie pelon eikä orjuuden alle. Se vapauttaa peloista ja rohkaisee tekemään hyvää vähimmille veljille ja sisarille.

Ihminen ja ihmisen auttaminen on aina tärkeämpää kuin mitkään organisaatiot tai tehokkuus.

Evankeliumi ei johda myöskään hurmahenkiseen erottautumiseen maailmasta tai helvetillä pelotteluun. Se ohjaa henkiseen terveyteen ja ystävyyteen. Se ei vie meitä vuorelle tähyilemään taivaalle ja odottamaan suuren kuninkaan paluuta eristettynä yhteiskunnasta. Ei, tämä evankeliumi vie kuulijansa keskelle yhteiskuntaa ottamaan rohkeasti osaa yhteiskunnan päätöksentekoon heikkojen ihmisten auttamiseksi.

Heikommassa asemassa olevat ihmiskunnan jäsenet ovat veljiämme ja sisariamme, meidän kaltaisiamme. Evankeliumi ohjaa myös rajallisuuden ja syntisyyden kokemiseen. Olemme syyllisiä, koska sidonaisuuksiemme tähden emme pystyneetkään toteuttamaan evankeliumin ohjeita. Olemme samalla kertaa täysin syntisiä ja Kristuksen tähden armahdettuja. Vain Kristus pystyy loppuun asti auttamaan jokaista.

Minkäänlaisia raja-aitoja ei pidä ihmisten välille vetää. Jokainen ihmiskunnan jäsen on ehdoitta hyväksytty. Jokaisen silmistä meitä katsoo itse Kristus ja Jumala. Kirkko ei ole rajattu organisaatio. Kirkko on ihmiskunta. Kuinka mielekästä elämämme onkaan, kun tämän ymmärrämme.

Vaikka henkilökohtainen lahjoituksemme hädänalaisten auttamiseksi tuntuu pisaralta meressä, niin se on kuitenkin hyvän tekemistä edes yhdelle. Vaikka mahdollisuutemme yhteiskunnan lain säätämiseksi pakolaisten, nälkäisten, sairaiden ja vankien auttamiseksi tuntuu vähäiseltä vaikutusmahdollisuudelta, niin jokaisen saa yrittää omilla mahdollisuuksillaan auttaa myös, että valtion lakeja säädettäisiin samaan suuntaan, kuin Jeesuksen puhe kirkkautensa valtaistuimella hädänalaisten auttamiseksi.

Minuta murtui polvi puoli vuotta sitten. Enpä ollut huomannut ottaa vakuutusta eikä ollut myöskää säästöjä. Silti hyvin säädetty sairasvakuutuslaki maassamme auttoi, että kolmella sadalla maksamallani eurolla minut hoidettiin tosi hyvään kuntoon. Ilman tätä lakia summa olisi ollut vähintään 30 000 euroa itse maksettava. Näin ei ole kaikissa maissa. Jos Yhdysvaltain kansalaiselta murtuu polvi, eikä hänellä ole vakuutusta, eikä varallisuutta, yhteiskunta jättää hänet kylmästi vaille kaikkea hoitoa.

Kymmenen käskyn viisaus opittu yrityksen ja erehdyksen kautta

Viime vuosisadalla ihmiskunta kävi kaksi maailmansotaa. Kansat järkyttyivät suuressa mittakaavassa tapahtunutta ihmisten tuohamista ja heittellejättöä. Kansat kokoontuivat yhteen neuvottelemaan miten tällainen voitaisiin välttää. Näin syntyit YK:n ihmisoikeuksien julistus. Ihmiskunta oli yrityksen ja erehdyksen kautta oppinut saman asian, joka oli kirjoitettu 3000 vuotta aikaisemmin kymmeneen käskyyn ja 2000 vuotta aikaisemmin muistiiin Jeeuksen vertauksesta, siitä mitä viimeisellä tuomiolla tapahtuu.

Tätä kirkkovuoden viimeistä sunnuntaita on ryhdytty nimittämään tuomiosunnuntan lisäksi myös Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiksi. Liturginen väri on vihreä, toivon ei pelon väri. Kristus istuu kuninkuuden valtaistuimelle palatessaan kirkkaudessaan takaisin. Hän asettaa kaiken kohdalleen. Kristuksen kuninkuuden sunnuntain evankeliumin tarkoituksena on vapauttaa peloista, sellaisista peloista, etten minä muka voisi omilla mahdollisuuksillani auttaa toista. Kristuksen kuninkuuden evankeliumin tarkoituksena on luoda iloa ja rohkeutta toisen asemaan asetumiseen ja toisen nostamiseen ylös vaikeuksista toisten rinnalle.