Kristillisen aikakäsityksen mukaan nyt elämme lähempänä ajan loppua kuin koskaan. Aika alkoi, kun Jumala sanoi ”tulkoon valo” – ja valo tuli. Jumalan syntyminen ihmiseksi oli ajan keskikohta – ei minuuteissa, vaan tärkeydessä- ja aikaa on edessä rajallinen määrä. Ajan lopussa Jeesus tulee takaisin ja luodaan uusi maa ja uusi taivas. Raamatun aines näistä lopunajoista on vertauskuvallista, eikä sitä ole kovin paljoa.
Ensimmäinen tänään luettu teksti, eli Johanneksen Ilmestys, on Raamatun viimeinen kirja ja kuvaa tätä ajan lopulla tapahtuvaa myllerryksen aikakautta. Niin kauan kuin on ollut kristittyjä, on sotien, hirmuhallitsijoiden ja kulkutautien äärellä nähty lopun aikojen merkkejä ja odotettu Kristuksen pikaista paluuta. Tämän kirjan äärellä on tunnettu myös paljon pelkoa ja melkein kaikki uudistukset on nähty mahdollisina ”pedon merkkeinä”. Silloin kun minä olin isoskoulutuksessa, katsoimme ilmestyskirjan pohjalta tehtyä elokuvaa ja pohdimme aivan tosissamme, tuleekohan kaikille mikrosiru ihon alle vai mikä se pedon merkki sitten mahtaa olla. Tänään haluan muistuttaa turvasta ja toivosta: Jeesus on meidän turvamme, kasteen vesileima peittää ja suojaa meitä, ja tässä on sellainen turvallisuussuunnitelma, jonka kanssa ei tarvitse pelätä mitään.
Luimme reilu viikko sitten isoskoulutettavien nuorten kanssa nämä molemmat Raamatuntekstit. Huomasimme nopeasti, miten vertauskuvallista ja selittämistä vaativaa teksti on, koska se on kirjoitettu eri ajassa ja eri kulttuurissa. Esiin nousi esimerkiksi se, että kreikan kielessä o eli omega on viimeinen kirjain ja suomeksi voisi oikeastaan sanoa, että Jeesus on A ja Ö, ensimmäinen ja viimeinen. Hän oli mukana luomisessa, ja hän on mukana ajan viimeisenä päivänä.
Myös seuraavat sanat on hyvä selittää ilmestyskirjan tekstin kohdalla:
”Älä sulje sinetillä tämän kirjan ennussanoja”
Ennussana – tarkoittaa yksinkertaisesti profetian tai ennustuksen sanaa.
Sanalla ”kirja” me ymmärrämme tällaisen (näytä esimerkki) kirjan, joita meillä on hyllyt ja kirjastot täynnä. Mutta tuohon aikaan kirjat olivat hyvin erinäköisiä, tällaisia kääröjä (näytä esimerkki), ja silloin ne voidaan sulkea yhdellä sinetillä. Se, ettei kirjaa tule sulkea, tarkoittaa, että se tulee jättää käyttöön. Kääröjä voitiin myös sulkea saviruukkuihin ja sulkea ne niin tiiviisti, että kääröt säilyivät satoja, jopa tuhansia vuosia. Tämä on itse asiassa todella hyvä esimerkki siitä, miten helposti me voimme ymmärtää väärin Raamatun sanat omasta kulttuuristamme käsin.
”Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa, he saavat syödä elämän puusta ja mennä kaupunkiin” – Elämän puu viittaa aivan Raamatun alkuun ja paratiisiin, jossa ei ollut syntiä, kipua eikä kuolemaa, mutta oli elämän puu, josta syövät saivat elää ikuisesti. Vaatteiden pesu ja valkoiset vaatteet viittaavat kaikenlaiseen puhtauteen ja synnittömyyteen. Siksi meilläkin on kastepuku ja alba, jotka ovat valkoisia. Ne symboloivat Jeesukselta lahjaksi saatua vanhurskautta. Tämän tekstin kirjoittamisen aikaan ei ollut vielä kovinkaan valkoisia asioita, ja ne olivat myös harvinaisia. Meillä on valkaisevat pesuaineet ja valkaistuja kankaita, mutta tuohon aikaan niitä ei ollut kuin enintään kuninkaiden saatavilla. Jeesus ei muuten kulkenut valkoisessa vaatteessa, vaan ihan samanlaisissa värjäämättömissä ja valkaisemattomissa kuin muutkin tuon ajan tavikset.
”Ulkopuolelle jäävät koirat ja noidat” – Koirat olivat hyvin eri asemassa kuin meillä nykyään. Merkittävä osa koirista oli puolivillejä kulkukoiria, jotka varastelivat ihmisten tähteitä parhaansa mukaan. Lemmikkikoiria oli luultavasti vain kuninkaallisilla tai erittäin hyväosaisilla. ”Koira” oli haukkumasana.
”Minä olen Daavidin juuriverso ja kirkas aamutähti” – Daavid oli tärkeä vanhan testamentin ajan kuningas, johon liittyi profetioita eli ennustuksia. Jo vanhan testamentin aikaan odotettiin tulevaa messiasta eli pelastajaa, ja hänen ennustettiin olevan Daavidin sukua alenevassa polvessa. Juuriverso tarkoittaa yksinkertaisesti kasvin juuresta kasvanutta nuorta oksaa.
Nyt kun me ehkä suunnilleen ymmärrämme, mitä tekstin sisältö tarkoittaa konkretian tasolla, me voimme alkaa liittää sitä tähän meidän elämän ja uskon todellisuuteen tässä ja nyt. Ilmestyskirja kuvailee ajan lopun hetkiä, ja evankeliumissa Jeesus viittaa myöskin ajan loppumiseen ja omaan paluuseensa. Perinteinen tapa tulkita vertaus on niin, että isäntä kuvastaa Jeesusta ja palvelija meitä kristittyjä, ja että se tarkoittaa sitä, että meidän tulee olla hengellisesti hereillä, aina valmiita Jeesuksen paluuseen. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Oma oivallukseni asiaan tänään on kolmas vertauskuva: modernit varautumisryhmät ja turvallisuussuunnitelmat. Kun tilaisuuksien ja toiminnan turvallisuusnäkökulmat on huomioitu ja etukäteen on ajateltu, miten poikkeustilanteissa toimitaan, voi keskittyä elämiseen.
Seurakunta on yhteisö – henkilökohtaisia turvasuunnitelmia tarvitsee turvattomissa tai väkivaltaisissa yhteisöissä ja ihmissuhteissa, mutta vastuulliset ja turvalliset yhteisöt hoitavat turvallisuussuunnitelmat kaikkien puolesta. Ei teidän jumalanpalvelukseen tulijoiden eikä edes minun uutena työntekijänä tarvitse tuntea tämän kirkon turvallisuussuunnitelmaa. Se on silti olemassa, hätäuloskäytävät on merkitty, ja ennen kaikkea talon henkilökunta ja vahtimestarit tuntevat suunnitelmat. Jos jotakin sattuisi, vaikka syttyisi tulipalo kesken kaiken, on helpompi toimia, kun suunnitelma on valmiina.
Kaste ja ehtoollinen ovat meidän kristittyjen turvallisuussuunnitelma; ne koskevat meitä yksilöinä, mutta myös yhteisönä. Nostan vielä esiin yhden kulttuurieron, jota emme Raamatun sivuilta helposti huomaa: Jeesuksen aikaan ihmisen identiteetti oli kiinni hänen yhteisössään. Yksilöä ei nähty olennaiseksi, ei pidetty oleellisena oikein ollenkaan, niin kuin me nyt näemme. Sitä on tosi vaikea selittää tai ymmärtää, mutta otetaan siitä nyt tähän se, että kaste ja ehtoollinen molemmat liittävät ja kiinnittävät meidät toisiimme. Kristuksen kirkoksi.
Älkää siis murehtiko! Jeesus on meidän varautumisryhmämme ylipäällikkö, ja hänellä on tämä homma hanskassa. Jeesus on meidän perimmäinen turvallisuusasiakirjamme.