Puhe hiippakunnan luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden viikkomessussa 16.11.2013:
Valvomisen sunnuntain sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odottamista. Raamatun tekstissä puhutaan kymmenestä neitsyestä ja heidän lampuissaan olevasta öljystä. Öljy lienee päivän puheenaihe nykyäänkin. Riittääkö öljy maailmassa? Fossiilisten polttoaineiden riittävyys puhuttaa erityisesti tänä päivänä kun polttomoottorikausi on vallalla eikä sähköntuotantokaan suju ilmaan välillistä öljyn käyttöä. Riittääkö öljy ja miten paljon sitä tuotantovoimanaan käyttävät moottorit saastuttavat ympäristöä?
Riittääkö päättäjillämme hyvää tahtoa luoda kestävän kehityksen maailma, jossa raaka-aineet riittävät ja köyhyys ja eriarvoisuus poistuvat? Huonolta näyttää maailman kehityssuunta ainakin tänään! Voiko kirkko vaikuttaa yhteiskunnassa, maailmassa omassa lähipiirissä? Onko seurakunnalla merkitys ihmiselle tänä päivänä ja mitä ihmiset etsivät seurakunnasta? Onko meidän lamppumme palamassa, loistaako Kristuksen kirkkaus seurakunnissa ja voimmeko tarjota elämän keskeisimmän kysymyksen vastauksen; miksi elämme, olemme täällä?
Voimme ainoastaan silloin, jos sitoudumme perustehtävään; evankeliumin julistamiseen puhtaasti ja aidosti. Kirkon sanoma on väärentämätön ja tärkeä! On paljon keskusteltu siitä, saako synnistä puhua ja millä tavalla ettei tuomitsisi ja karkottaisi ketään. Toimittaja Elina Jäntti kirjoitti Länsi-Savo lehdessä 18.6.2013, että erosi aikanaan kirkosta, koska ei halunnut kuulua uskontokuntaan, jossa jatkuvasti muistutetaan ihmisen syntisyydestä. Sittemmin hän tuli toisiin ajatuksiin ja lausui: ”Voi olla, että nyky-yhteiskunnassa jos missä tarvitaan tahoa, joka muistuttaa synneistäkin – muuten ihminen rellestää maapallon hajalle ja köyhät kyykkyyn”.
Ihmiskunnalla on vastuu maailmanlaajuisista asioista. Luonnonsuojelu on Jumalan luomistyön suojelua. Jumala asetti meidät viljelemään ja varjelemaan maapalloa ei tuhoamaan. Meillä jokaisella on omalta osaltamme vastuu luonnosta.
Henkilökohtaisessa elämässään jokainen on vastuussa teoistaan, miten elämme, miten kohtaamme lähimmäisemme, noudatammeko Jumalan tahtoa elämässämme. Väitä, että jokainen tarvitsee, voidakseen ottaa vastuun teoistaan ja tarkastella itseään rehellisesti, siis myös omia virheitään, sanoman anteeksiantamuksesta. Kirkon sanoma ristillä kuolleesta ja ylösnousseesta Vapahtajastamme on ainoa todellinen sanoma. Kirkon on pysyttävä perustehtävässään, evankeliumin julistamisessa ristillä kuolleesta ja ylösnousseesta Jeesuksesta, Kristuksesta.
Seurakunnan työntekijöinä, luottamushenkilöinä, seurakuntalaisina meidän on rukoiltava Jumalan Pyhän Hengen johdatusta ja voimaa, jotta öljymme riittää ja lamppumme on palamassa. Yhteistyötä ja yhteishenkeä me tarvitsemme viedäksemme läpi kirkon henkisen rakenneuudistuksen. Virheitäkin tekevät ihmiset voivat keskinäisen syyttelyn sijasta pyytää ja antaa anteeksi toisilleen ja pyrkiä rakentamaan seurakuntaa Jumalan kunniaksi ja lähimmäisen parhaaksi. Viisaiden neitsyiden tavoin olemme valmiita kohtaamaan Kristuksen; me valvomme ja lamppumme on palamassa!