Pyhäinpäivänä suomalaiset muistelevat omaisiaan kodeissa, kirkoissa ja hautausmailla

Pyhäinpäivää kutsuttiin ennen pyhäinmiestenpäiväksi. Se on nykymuodossaan yhdistelmä kahdesta katolisen kirkon juhlasta: 1.11. vietettävästä kaikkien pyhien päivästä (Festum omnium sanctorum) ja 2.11. vietettävästä kaikkien vainajien muistopäivästä (Commemoratio omnium fidelium defunctorum).

Pyhäinpäivää vietetään luterilaisessa Suomessa 30.10.–6.11. välille osuvana lauantaina. Tänä vuonna se on 2.11. Pyhäinpäivän vahvana perinteenä on viedä kynttilöitä ja havuja omaisten haudoille. Pyhäinpäivän kirkollisena teemana on pyhien yhteys.

Pyhäinpäivä pysäyttää suomalaiset myös kodeissa miettimään elämän rajallisuutta ja sukupolvien ketjua. Kirkoissa muistellaan kuluneen vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia.

Virittäydy pyhäinpäivän teemoihin lukemalla Digipostillaa. Saarnapankissa on kaikkiaan 51 pyhäinpäivänä pidettyä saarnaa, joista 19 liittyy parhaillaan menossa olevan ensimmäisen vuosikerran teksteihin. Lue saarnoja täältä.

Katso myös lyhyitä videoita hautausmailta ja hautamuistomerkkien symboleista:

Kristus

Enkeli ja risti

Tähti, aurinko, lintu ja ankkuri

Kielo ja ruusu

Perhonen

Kuva: Olli Seppälä


***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPia Aalto järjestää pyhäinpäivän palvelua, jossa partiolaiset vievät kynttilöitä haudoille
Seuraava artikkeliKolumni: Viron kirkko voi jakaa Suomeen kokemusta siitä, miten rakennetaan vapaaehtoisten varaan

Ei näytettäviä viestejä