Evankeliumikatkelmassa Jeesus on juuri palannut takaisin kotikaupunkiinsa Nasaretiin ja julistanut profetiat täyttävän tehtävänsä. Oma yhteisö ei ota Jeesusta vastaan profeettana, vaan yrittää palauttaa Jeesuksen sille paikalle, johon hän heidän mielestään kuuluu, Joosefin pojaksi, nasaretilaiseksi puusepäksi. Jeesus kieltäytyy tästä roolista ja määrittää itsensä uudelleen yhteisön odotusten vastaisesti, ehkä jopa provokatiivisesti.

Jeesuksen puheen provokatiivisin osuus liittyy kahteen Vanhan testamentin tarinaan, Sarpatissa asuvaan leskeen sekä spitaalia sairastavaan syyrialaiseen Naamaniin. Jeesus muistuttaa, että myös Israelissa oli paljon leskiä ja spitaalisia, mutta Jumalan armo ja ihmeet suuntautuivatkin ulkopuolisille ei-juutalaisilla alueilla sekä jopa vihollisille.

Sanoillaan Jeesus romuttaa yhteisön ajatukset siitä, keillä on etuoikeus Jumalan armoon ja rakkauteen. Hän osoittaa, että Jumalan toiminta ylittää ihmisten asettamat tiukat rajat ja lopulta Jumala liittoutuukin niiden kanssa, jotka yhteisö on määritellyt saastaisiksi tai ulkopuolisiksi.

Tekstin dramaattinen käänne tapahtuu, kun kuulijat raivostuvat, ajavat Jeesuksen ulos kaupungista ja yrittävät syöstä hänet jyrkänteeltä. Tällainen raivo on klassinen reaktio siihen, kun valta-asemassa oleva enemmistö kokee omat etuoikeutensa uhatuiksi.

Niin kauan kuin Jeesus puhui kauniisti, häntä ihasteltiin. Mutta heti kun hän kyseenalaisti oman yhteisönsä erityisaseman ja laajensi Jumalan kuuluvan myös muille kuin juutalaisille, reaktiona oli väkivaltainen hylkääminen.

Jeesus ei alistu hänet hylkäävien väkivallalle, eikä vastaa siihen väkivalloin. Hän vain kävelee vihaisen ihmismassan läpi. Väkijoukon läpi kulkemalla Jeesus osoittaa, että syrjityt ja uhatut yksilöt ja yhteisöt löytävät aina tavan säilyttää oman arvonsa ja toimijuutensa silloinkin, kun ympäröivä maailma yrittää tuhota heidät.

Jeesus kieltäytyy tässä vaiheessa olemasta uhri ja jatkaa matkaansa kohti omaa kutsumustaan.

Pohdittavaksi: Mistä sinä ammennat voimaa silloin, kun kohtaat vastustusta, vähättelyä tai hylkäämistä?

11. sunnuntai helluntaista: Etsikkoaikoja

Tekstit: Ps. 33:12, Ps. 81:9–17, Jes. 55:6, Jer. 6:16–19, Room. 11:17–24, Luuk. 4:23–30.
Liturginen väri on vihreä.
Alttarilla on kaksi kynttilää.
Kolehti on seurakunnan valittavissa.

Kirjoittaja on Paavalin seurakunnan seurakuntapastori.