Kirjat: Jo nimet kertovat, että nyt ollaan runoilijoiden matkassa
Tänä vuonna on ilmestynyt kiinnostavia runoilijoiden elämäkertoja
Lukijoilta: Kirkon perheneuvonnalle on tarvetta
Seurakunnilta toivotaan innovatiivisuutta siinä, miten perheneuvontaa voidaan tuotteistaa ja rahoittaa.
Millaisia ovat messut 20 vuoden päästä? – Katso videolta, mitä Matti Repo ja Juhana Tarvainen visioivat
Kotimaan toimittaja Jussi Rytkönen pyysi piispa Matti Repoa ja Sleyn kotimaantyön johtajaa Juhana Tarvaista unelmoimaan.
Piispa Matti Repo ja Sleyn Juhana Tarvainen kirkosta ja jumalanpalvelusyhteisöistä: pappisvirka on kiistan ytimessä ja avioliittokysymys voi jyrkentää jakolinjoja
Tarvainen kommentoi Revon korostuksia saman hiippakunnan papistoon tunnustautumiseen yhteisessä jumalanpalveluksessa. Ongelmaksi muodostuu hänen mukaansa juuri osallistuminen sellaisten henkilöiden toimittamaan palvelukseen, joiden pappeutta ei tunnusta.
– Jos sitä vaaditaan, silloin edellytetään sitä, että "voit pitää vakaumuksesi, mutta et saa elää sen mukaisesti".
Ruovedellä puuhataan liitosta, Lemillä halutaan erota – Seurakuntaliitoksissa tuntuu, että saadaan hyvää tai kaikki viedään
Seurakuntaliitokset ovat tulevaisuutta, johon kaikki eivät suhtaudu innolla. Osa liitetyistä seurakunnista haluaa jälleen itsenäistyä.
Kolumni: Hautausmaakulttuuri on murroksessa – Ajatus ruumiin hävittämisestä kerralla tuntuu mieluisammalta
Hautaamisen kulttuurit muuttuvat, ja maamme eri osissa käytännöissä on suuria eroja. Tämä näkyy myös hautausten määrissä ja uusien hautapaikkojen tarpeessa.
Valtionrahoituksen uudet jakoperusteet jakoivat kirkolliskokousta: ”Moni täällä ajattelee, että on kyse vedätyksestä”
Miten valtionrahoitusta pitäisi jakaa seurakunnille oikeudenmukaisesti? Maanantai-iltana tästä käytiin pitkä keskustelu kirkolliskokouksen täysistunnossa.
Suntio & kirkko: Lapväärtin kirkon suntio on ollut sotilas, koneistaja ja vieläpä kanttorikin
Suomen toiseksi suurimpaan maaseutukirkkoon Lapväärtiin mahtuu 3 000 henkeä. Kirkko on halunnut säilyttää vanhoja perinteitä ja käytössä on muun muassa vanha virsitaulu.
Lähes puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti Yleisradion hengellisiin ohjelmiin
Kirkon nelivuotiskertomuksesta käy ilmi muun muassa suomalasten suhtautuminen Yleisradion hengellisten ohjelmien tarjontaan sekä valtiopäivien jumalanpalveluksiin.
Lukijoilta: Kirkon perheneuvonnalle on tarvetta
Seurakunnilta toivotaan innovatiivisuutta siinä, miten perheneuvontaa voidaan tuotteistaa ja rahoittaa.
Kolumni: Hautausmaakulttuuri on murroksessa – Ajatus ruumiin hävittämisestä kerralla tuntuu mieluisammalta
Hautaamisen kulttuurit muuttuvat, ja maamme eri osissa käytännöissä on suuria eroja. Tämä näkyy myös hautausten määrissä ja uusien hautapaikkojen tarpeessa.
Pääkirjoitus: Kohtuutta ihannekuvien sijaan – Vanhemmuuteenkin tarvitaan armollisuutta
Suomalaiset vanhemmat ovat maailman uupuneimpien joukossa. Vanhemman uupumusta ruokkii myös somemaailma.
Kolumni: Onko vaarallista, jos joku pyhäinpäivän seutuvilla sytyttää hautakynttilän lisäksi tulen kurpitsaan?
Ymmärrän niitä, jotka säikähtävät vampyyrien ja noitien ilmaantumista keskelle synkintä syksyä. Kansanperinteestä ammentavien hahmojen sotkeminen kristillisiin juhliin ei silti ole vierasta supisuomalaisissa perinteissäkään. Vai miten on tonttujen, joulukuusien, pääsiäisnoitien ja -kokkojen laita?
Valtionrahoituksen uudet jakoperusteet jakoivat kirkolliskokousta: ”Moni täällä ajattelee, että on kyse vedätyksestä”
Miten valtionrahoitusta pitäisi jakaa seurakunnille oikeudenmukaisesti? Maanantai-iltana tästä käytiin pitkä keskustelu kirkolliskokouksen täysistunnossa.
Lähes puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti Yleisradion hengellisiin ohjelmiin
Kirkon nelivuotiskertomuksesta käy ilmi muun muassa suomalasten suhtautuminen Yleisradion hengellisten ohjelmien tarjontaan sekä valtiopäivien jumalanpalveluksiin.
Kirkolliskokous näytti vihreää valoa kirkollisten toimitusten kirjan uudistamiselle vaikka resurssipula huolettaa
Kirkolliskokous on tänään 5.11. hyväksynyt piispainkokouksen esityksen Kirkkokäsikirjan kirkollisten toimitusten kirjan uudistamisesta. Keskustelu asiasta kävi vilkkaana
Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa eutanasiasta: ”Elämän lopun hahmottaminen ratkaisua vaativaksi ongelmaksi ei ole paras tapa keskustella asiasta”
Eutanasia on kreikkaa ja tarkoittaa hyvää kuolemaa. Jo pelkkään sanaan liittyy kiistoja ja keskustelua. Pitäisikö puhua avustetusta kuolemasta, itsemurhasta vai armomurhasta? Vai sitten siitä hyvästä kuolemasta?
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna jää eläkkeelle syksyllä 2025
Huokuna on toiminut Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä vuodesta 2019. Uuden kansliapäällikön valitsee kirkolliskokous oletettavasti toukokuun istunnossaan.
Lukemisto
Piispa Matti Repo ja Sleyn Juhana Tarvainen kirkosta ja jumalanpalvelusyhteisöistä: pappisvirka on kiistan ytimessä ja avioliittokysymys voi jyrkentää jakolinjoja
Tarvainen kommentoi Revon korostuksia saman hiippakunnan papistoon tunnustautumiseen yhteisessä jumalanpalveluksessa. Ongelmaksi muodostuu hänen mukaansa juuri osallistuminen sellaisten henkilöiden toimittamaan palvelukseen, joiden pappeutta ei tunnusta.
– Jos sitä vaaditaan, silloin edellytetään sitä, että "voit pitää vakaumuksesi, mutta et saa elää sen mukaisesti".
Ruovedellä puuhataan liitosta, Lemillä halutaan erota – Seurakuntaliitoksissa tuntuu, että saadaan hyvää tai kaikki viedään
Seurakuntaliitokset ovat tulevaisuutta, johon kaikki eivät suhtaudu innolla. Osa liitetyistä seurakunnista haluaa jälleen itsenäistyä.
Suntio & kirkko: Lapväärtin kirkon suntio on ollut sotilas, koneistaja ja vieläpä kanttorikin
Suomen toiseksi suurimpaan maaseutukirkkoon Lapväärtiin mahtuu 3 000 henkeä. Kirkko on halunnut säilyttää vanhoja perinteitä ja käytössä on muun muassa vanha virsitaulu.
Luonto puhuu: Turturikyyhky pesii tai sitten ei – Tarinan luostarille siitä tuli ongelma
Yksi maamme vähälukuisimpia pesimälajeja on turturikyyhky.
Mysteerikuva: Tunnistatko talvisen henkilön ja kirkolliset rakennukset?
Kotimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei käy ainakaan kunnolla ilmi keitä kuvassa on, eikä missä ja milloin se on otettu. Arkistonhoitaja pyytää...
Essee: Edesmenneen rakkaan läsnäolon tuntemisesta on runsaasti kertomuksia – mitä kristinusko aiheesta opettaa?
Vielä 2020-luvullakin monet kokemukset menetettyjen läheisten läsnäolosta ovat todellisia ja niitä tuntuu olevan paljon. Kirkonmiehenä on kysyttävä: mitä kristinoppi tästä todella sanoo?
Suntio ja kirkko: Päivi Ahola viihtyy kodikkaassa Sammaljoen kirkossa, jossa on voinut törmätä myös rukoilevaan kissaan
Sastamalassa sijaitsevan Sammaljoen kirkon suntio Päivi Ahola jäi kerran kuuntelemaan hautausmaan kausityöntekijän kanssa sydäntä särkevää lapsen itkua. Ääni tuntui lähestyvän. Pian pihalle ilmestyi itkevä vuohi.
Kutsumus johdatti pappismunkki isä Vasilioksen Kajaanista Kyprokselle
Vasilios on elänyt 20 vuotta Kykkoksen luostarissa.
– Olen ensimmäinen ja ainoa suomalainen munkki Kyproksella. Lähistön maissa on kyllä muitakin. Kreikassa on ainakin yksi suomalainen nunna ja kolme munkkia Athoksella.
Kulttuuri
Kirjat: Jo nimet kertovat, että nyt ollaan runoilijoiden matkassa
Tänä vuonna on ilmestynyt kiinnostavia runoilijoiden elämäkertoja
TV-vinkki: Kunniaväkivalta ei liity uskontoon vaan on kulttuurinen ilmiö
Käsite kunniaväkivalta on tullut suomalaisillekin tutuiksi. Poliisin verkkosivulta löytyy aiheen käsittelyä. Kunniaväkivalta liittyy perheen tai suvun haluun kontrolloida erityisesti tyttöjä tai naisia, jotka rikkovat yhteisön sääntöjä. Tämän koetaan uhkaavan perheen kunniaa.
Hartaat sävelet valitaan sydämellä – ohjelman toimittajien suhde hengelliseen musiikkiin on henkilökohtainen
Kaunis sävel ja merkitykselliset sanat koskettavat ja kannattelevat. Tämä on kenties yksi syy sille, että ohjelmalla on Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan 60 000–70 000 kuulijaa ja päälle vielä Yle Areenan kuuntelijat.
Tällä viikolla sattuvasti sanovat Emil Elo, Wille Riekkinen ja Serafim Seppälä
Tällä viikolla sattuvasti sanovat Emil Elo, Wille Riekkinen ja Serafim Seppälä.
Oulun piispan Hannes Leinosen elämäkerta piirtää monipuolisen kuvan kirkon ja isänmaan miehestä, jonka kaltaisia ei enää tehdä
Ainakin moni vanhemman polven kirkonhenkilö on todennäköisesti kuullut joskus Hannes-kaskuja, jotka kytkeytyvät Oulun piispana 1965–1979 palvelleeseen Kaarlo Johannes (Hannes) Leinoseen. Siihen, kuka oli mies kaskujen takana, antaa nyt vastauksia Kullervo Leinosen isästään kirjoittama uusi elämäkerta
Tapani Ruokasen muistelmat kertovat matkasta kirjapainon ovenraosta maailmanpolitiikan silminnäkijäksi
Emerituspäätoimittaja Tapani Ruokanen kertoo muistelmissaan välähdyksiä siitä, mitä kaikkea hän näki ja koki Suomessa ja maailmalla pitkän toimittajanuransa varrella. Erityisen liikuttavaa on hänen kuvauksensa lapsuudesta sotien jälkeen Rovaniemellä.
Toimituksen blogipoiminta
Teologia
Kirkon nelivuotiskertomus kertoo että on suositumpaa olla kristitty tai luterilainen kuin uskova
Uskonnottomiksi, agnostikoiksi tai humanistiksi identifioituvien suomalaisten määrä on 2000-luvulla lisääntynyt. Samanaikaisesti luterilainen, kristitty tai uskova identiteetti on heikentynyt tai pitänyt pintansa. Mutta megatrendien varjossa on olemassa erilaisia mielenkiintoisia teologisia, hengellisiä ja kirkkososiologisia akanvirtoja.
Kolumni: Lähes kaikki kirkot Yhdysvalloissa ovat menettäneet viime vuosikymmeninä jäseniään
Yhdysvallat on yleensä ja erityisesti nyt vaalivuonna maailman poliittisen, sotilaallisen, taloudellisen ja kulttuurisen mielenkiinnon ja intohimojen magneetti ja vertailupiste.
Uusi väitöskirja analysoi, miten ja miksi kreikankielisen Vanhan testamentin Septuagintan kieltä korjailtiin 300-luvulla
Paavo Huotarin tarkastettu väitöskirja tutkii sitä, miten syyrialaisen Lukianos Antiokialaisen nimissä kulkeva tekstinkorjailu muutti kreikankielisen Vanhan testamentin sanontaa ja mitkä olivat tekstimuutosten motiiveja.
Kolumni: Eipä tule mieleen toista kertaa, jona kirkkotilan taide olisi vaikuttanut minuun yhtä voimallisesti
Helsingin tuomiokirkon sisätiloissa katosta roikkuu maapalloa kuvaava taideinstallaatio Gaia. Teoksen tavoitteena on saada katsojassa aikaan kokemuksellinen perspektiivimuutos.
Hengellinen elämä
Kotimaa live
Millaisia ovat messut 20 vuoden päästä? – Katso videolta, mitä Matti Repo ja Juhana Tarvainen visioivat
Kotimaan toimittaja Jussi Rytkönen pyysi piispa Matti Repoa ja Sleyn kotimaantyön johtajaa Juhana Tarvaista unelmoimaan.
