Seurakuntamatkan suunnittelussa ei pidä kiirehtiä. Valmistelu kannattaa aloittaa jopa pari vuotta ennen matkaa erityisesti, jos matka suuntautuu kaukomaille.
1. Aloita suunnittelu ajoissa. Vie suunnitelma hyvin valmisteltuna esimerkiksi lähetystoimikunnan ja seurakuntaneuvoston kokoukseen.
2. Ota yhteyttä lähetysjärjestön johtoon ja selvitä, onko kohdemaalla valmiuksia ottaa ryhmä vastaan. Sovi matkan tavoitteista.
3. Aloita mainostaminen viimeistään vuosi ennen matkaa.
4. Selvitä matkalaisille tarkasti, mitä matkan hinta pitää sisällään.
5. Laita ilmoittautumisen yhteyteen ennakkomaksu.
6. Käytä hyvää matkatoimistoa.
7. Varmista, että matkalle lähtijät saavat riittävän tietopaketin maasta ja sen kirkollisesta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. Anna lähtijöille selkeät ohjeet varustautumisesta, säästä, ruokatavoista, vakuutuksista yms.
8. Selvitä kohdemaan käyttäytymistapojen periaatteet – kätelläänkö vai annetaanko poskisuukko, onko eroa naisten ja miesten välillä. Matkakohteessa pitää kunnioittaa ihmisiä ja pyrkiä vuorovaikutukseen.
9. Matkanjohtajalta vaaditaan 100 prosentin läsnäoloa ja palvelualttiutta.
10. Ota huomioon ihmisten voimat, kiinnostus ja kokemukset. Pidä joka päivä tilannekatsaus matkalla.
11. Mieti, miten varaudutaan siihen, että matkalla syntyy yhteyksiä ja auttamissuhteita, jotka mahdollisesti jatkuvat tulevaisuudessa.
12. On tärkeää, että kokemukset matkasta jaetaan seurakunnassa.´
Vinkit Riitta Laiho, Tampereen Harjun seurakunnan lähetyssihteeri ja MayaMatkojen johtaja, rovasti, teologian tohtori Tapio Leskinen.
Muuan bussimatka Eurooppaan
Lapuan Tuomiokirkkoseurakunnan tiedottaja Heli Karhumäelle on jäänyt lähtemättömät muistot nuorten seurakuntamatkoista bussilla halki Euroopan:
”Jo edesmennyt nuorisopappi Heikki Rinkineva veti 1980 ja 1981 kaksi Nurmon seurakuntanuorten bussimatkaa, ensimmäisen Ruotsiin ja Tanskaan, toisen Saksaan ja Ranskaan.”
”Matkalla yövyttiin muun muassa Merimieskirkoissa, joista jäi pysyvä mielikuva suomalaisten lämminhenkisinä huoltokeitaina maailmalla. Osa meistä oli vähän kurittomia ja villejä, kun kokemusten nälkä oli kova. Karkailimme joskus öisin paikallisiin diskoihin ja saimme Rinkinevalta aamulla aiheelliset, kovasanaiset nuhteet. Univelat korvattiin nukkumalla matkat bussissa.”
”Näimme suurkaupunkeja ja pikkukyliä, kirkkoja ja luonnonnähtävyyksiä ja huikean Pariisin! Matkalla veisattiin, ja haikean ikävän itkuun matkat päättyivät. Matkat jättivät ikuisen kokemuspääoman meille nuorille, joista vain harva pystyi siihen aikaan matkustamaan ulkomaille. Rahaa kerättiin muun muassa myymällä seurakunnan postikortteja ovelta ovelle.”
Ilmoita asiavirheestä