Dominikaanisen tasavallan päätös evätä maan kansalaisuus tasavallassa asuvilta paperittomilta haitilaisilta ja haitilaisten alkuperää olevilta siirtolaisten jälkeläisiltä herättää vastustusta kansalaisjärjestöissä.
Dominikaanisen tasavallan perustuslaillinen tuomioistuin päätti 23. syyskuuta, että kansalaisuus evätään paitsi paperittomilta haitilaisilta, myös haitilaista alkuperää olevien siirtolaisten lapsilta, jotka ovat syntyneet Dominikaanisessa tasavallassa vuosina 1929–2009.
Kansalaisjärjestöjen yhteistyöfoorumit Centre de Ressource et d’Information (CLIO) ja Comité de Coordination des ONG (CCO) ovat tällä viikolla laatineet julkilausuman haitilaisten kansalaisoikeuksien puolesta.
Julkilausuma luovutettiin eteenpäin marraskuun 6. päivä. Myös Kirkon Ulkomaanavun Latinalaisen Amerikan ja Karibian aluetoimisto on allekirjoittanut kansalaisjärjestöjen yhteisen julkilausuman.
Lausumassa vedotaan siihen, että uusi päätös rikkoisi paitsi kansainvälistä lakia, myös Haitin ja Dominikaanisen tasavallan keskenään vuonna 1999 tekemää sopimusta haitilaista alkuperää olevien oikeuksista naapurimaassaan.
Päätös uhkaa jättää satoja tuhansia ihmisiä paperittomiksi. Uutistoimisto AFP:n mukaan päätös koskisi noin 250 000 haitilaistaustaista ihmistä. Osa siirtolaisten jälkeläisistä on asunut maassa monen sukupolven ajan, eikä heillä ole välttämättä enää lainkaan siteitä Haitiin.
Haitilaisten oikeudet ovat jatkuvasti huonontuneet Dominikaanisessa tasavallassa. Haitilaisia työskentelee naapurimaassa muun muassa sokeriviljelmillä ja muissa huonosti palkatuissa töissä. Haitilaisia käy myös paljon Dominikaanisessa tasavallassa sesonkitöissä.
Kansalaisuuden puute vaikeuttaa työnsaantia ja pääsyä terveydenhuoltoon ja koulutukseen.
Moni haitilainen menetti henkilöpaperinsa tammikuun 2010 maanjäristyksen yhteydessä. Kirkon Ulkomaanapu on yhdessä Luterilaisen Maailmanliiton kanssa pyrkinyt lisäämään tietoisuutta ja avustamaan ihmisiä virallisten henkilöpaperien hankkimisessa.
Ilmoita asiavirheestä