Lastenohjaajien ja muidenkin ammattiin opiskelevien koulutus uudistui tämän vuoden alusta alkaen. Hallituksen kärkihankkeisiin liittyvä ammatillisen koulutuksen reformi muun muassa purkaa nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aitoja ja joustavoittaa uuden osaamisen hankkimista työuran aikana.
Jatkossa suuri osa ammattiin oppimisesta tapahtuu työpaikoilla. Kaikki osaaminen osoitetaan ja arvioidaan työpaikalla tehtyjen näyttöjen kautta.
Tähänastinen lapsi- ja perhetyön perustutkinnon osaaminen on reformissa solahtanut osaksi uutta kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoa. Tämä uusi perustutkinto astuu voimaan 1.8.2018.
Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon opiskelijoista valmistuu joko lastenohjaajia (varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalalta), nuoriso- ja yhteisöohjaajia nuoriso- ja yhteisöohjauksen osaamisalalta) tai kommunikaation ja viittomakielen ohjaajia (kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamisalalta).
Raja-aitoja murretaan ja ammattiin valmistuminen nopeutuu
Uudet perustutkinnot koostuvat pakollisista, valinnaisista ja kaikille perustutkinnoille yhteisistä tutkinnon osista. Kasvatus- ja ohjausalan osaamisaloilla on yhteisiä ammatillisia tutkinnon osia.
Myös joillain perustutkinnoilla on keskenään yhteisiä ammatillisia tutkinnon osia. Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalan (varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisala) ja sosiaali- ja terveysalan (lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisala) perustutkinnoilla on yhteinen vahaiskasvatuksen osaamiseen liittyvä tutkinnon osa. Näitä ei tarvitse suorittaa enää toista kertaa, jos ammatin vaihdos tulee ajankohtaiseksi.
Uudistus tuo muitakin ammattiin valmistumista nopeuttavia muutoksia. Perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon opintoihin on käynnissä jatkuva haku. Yhteishakumahdollisuutta suositellaan silti nuorelle, joka on vasta päättänyt peruskoulun tai lukion ja on hakeutumassa perustutkinnon suorittajaksi.
Myös ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet muuttuvat vuoden 2019 alkuun mennessä. Kasvatus- ja ohjausalan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteiden laatiminen on käynnissä.
– Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot muuntautuvat samalla lailla osaamisaloiksi kuin perustutkinnot. Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin on tulossa uusia osaamisaloja, jotka sopivat henkilöille, joilla on jo perustutkinto, mutta jotka tarvitsevat työelämässä lisäkoulutusta, kertoo Kirkon koulutuskeskuksen asiantuntija Marja Pesonen.
– Jatkossa osaamistaan voi täydentää joustavasti joko suorittamalla vain tutkinnon osia tai koko tutkinnon. Tämä mahdollistaa osaamisen joustavan päivittymisen työuran aikana.
Henkilökohtainen HOKS ja näytöt johdattavat työelämään
Jotta mikään aiemmin opittu tai osattu ei menisi hukkaan, jokaiselle opiskelijalle laaditaan HOKS eli henkilökohtainen oppimisen kehittämissuunnitelma.
Kaikki osaaminen osoitetaan ja arvioidaan näyttöjen kautta, oli opiskelija nuori tai aikuinen, oppisopimusopiskelija tai perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaja. Näytöt annetaan oikeissa työtehtävissä oikeilla työpaikoilla, ja osaamista arvioivat aina työelämän edustaja ja opettaja yhdessä.
Oppimisen tavat ovat monipuolisia. Virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttö lisääntyy perinteisen lähiopetuksen rinnalla. Suurin osa oppimisesta tapahtuu oikeissa työtilanteissa oikeilla työpaikoilla. Koulutusten järjestäjät ja työelämä joutuvat reformin myötä entistä tiiviimpään yhteistyöhön.
Kirkon lastenohjaajien osaaminen säilyy osana uutta perustutkintoa
Ammattioppiminen tapahtuu aidossa työympäristössä sekä yhteiskunnan että kirkon varhaiskasvatuksen osalta. Seurakunnissa lastenohjaajaopiskelijat oppivat kirkon ja seurakuntien työkäytänteitä.
Kirkon varhaiskasvatuksen osaamista on siroteltu varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalan kolmeen pakolliseen tutkinnon osaan, mutta keskeisin erityisosaaminen on tiivistettynä vaihtoehtoisessa pakollisessa tutkinnon osassa Perheiden kanssa toimiminen ja monialainen yhteistyö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien toimintaympäristössä.
Kirkkohallituksessa pohditaan tämän kevään aikana uutta suositusta tai ohjetta seurakunnan lastenohjaajan tehtävässä edellytettävästä tutkinnosta. Suosituksen pitäisi valmistua syksyyn mennessä, jolloin uuden kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon mukainen koulutus alkaa oppilaitoksissa.
Koulutuksen järjestäjien urakka on vasta alkamassa
Lapsi- ja perhetyön lastenohjaajaksi pätevöittävä tutkinto sai alkunsa kirkon kentällä. Seurakuntaopiston koulutuspäällikkö Eija Liimataisen mukaan tutkinnolla on ollut hyvä maine, mutta kesti pitkään, ennen kuin tunnustettiin sen pätevöittävän muihinkin toimintaympäristöihin.
– On vaatinut pitkäjänteistä työtä oppilaitoksissa, että on nähty, että he ovat todella ammattilaisia. Mikä on yhteiskunnan puolella osaamista, on myös kirkon puolella osaamista.
– Uuden tutkinnon lanseeraaminen vie aina aikansa. Nytkin on tullut seurakunnista soittoja, että mikäs tämä on, mihin se vanha tutkinto hävisi.
Liimatainen on seurannut tutkinnon perusteiden uudistamista alusta asti. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon perusteet allekirjoitettiin joulukuussa, ja nyt ne ovat koulutuksen järjestäjien pöydillä.
– On vasta alku, kun saatiin mustaa valkoiselle. Avaamme tänä keväänä tutkinnon perusteita, pohdimme ammattitaitovaatimuksia, mitä ne ovat ja kuinka opiskelijat ammattitaitoa hankkivat eri toimintaympäristöistä. Alamme miettiä, millä tavalla ehkä verkko-opetusta ja monenlaisia oppimisympäristöjä järjestetään. Kyllä siinä monentasoista puurtamista riittää.
Seurakuntaopistossa suunnitellaan valinnaista tutkinnon osaa kristillisestä kasvatuksesta
Työelämässä oppiminen herättää kysymyksen, siirtyykö opetusvastuu kouluilta työelämään. Liimatainen torjuu ajatuksen.
– Opettajat jalkautuvat entistä enemmän työpaikoille. Toinen kysymys on, miten se mahdollistetaan ja resursoidaan, mutta ohjausvastuu ei poistu oppilaitoksesta. Opiskelijoita ei heitetä oman onnensa nojaan työpaikoille tai työpaikkojen vastuulle.
Uusi ammatillisen koulutuksen järjestelmä antaa koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden luoda omia valinnaisia tutkinnon osia esimerkiksi paikallisiin koulutustarpeisiin. Seurakuntaopistossa on jo tartuttu mahdollisuuteen.
– Suunnittelemme valinnaista tutkinnon osaa, joka lisää valmiuksia kirkon työhön: kristillistä kasvatusta ihan selkeästi, Liimatainen paljastaa.
Kuva: Sanna Krook/ Kirkon kuvapankki
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä