Pielisensuun seurakunnan eläkkeellä olevaa kirkkoherra Tapani Nuutista ei tarvitse houkutella puhumaan, kun kyse on vaapuista eli kalan muotoisista uistimista.
Jo pienenä Pielisjoen äärellä kasvanut Nuutinen tarttui verkoihin, katiskoihin, mato-onkeen. Kun hän sai isältään 10-vuotiaana virvelin, se oli menoa. 2000-luvun alussa kalastusreissut Tenolle ja Muonionjoelle innostivat vaapun tekoon.
– Ensimmäiset männystä vuolemani vaaput eivät onnistuneet väritykseltään, mutta sain jo melkein ensiyrityksellä hauen. Varsinainen riemuvoitto oli saada omalla vaapulla lohi.
Nyt omatekoisia vaappuja on kertynyt itselle noin 150, toisen mokoman hän on ”myynyt kavereille”. Osa omista on jo päässyt eläkkeelle.
Monivaiheisessa vaapun teossa Nuutinen on itseoppinut.
– Aluksi vuolin työläästi kaikki aihiot itse. Kun sitten löytyi kaksi hyvää mallia, teetin niitä vaappusorvaajalla. Ne sopivat useille kaloille, etenkin lohelle ja ahvenelle. Ja haukihan ottaa kiinni melkein mihin vaan, jos on syönnillään.
Olennaisia osia ovat runkolanka, johon kiinnitetään siima ja koukut, sekä erilaiset uintilevyt. Ja värillä on väliä. Humusperäisissä ja syyskylmissä vesissä toimivat tummat, kesällä kirkkaat. Savipitoinen vesi edellyttää lähes neonvärejä.
– Kestävyys varmistetaan useilla lakkakerroksilla. Se vie aikaa. Mutta kun tiukasti työskentelee, vaappu valmistuu päivässä.
Kalasaaliit innostavat kokeilemaan lisää.
– Alkaa keskittyä siihen, mitkä värit ja millainen uinti houkuttavat mitäkin kalaa eniten.
Mutta koskaan ei voi olla varma.
– Tein kerran oranssista, oliivinvihreästä ja mustasta ei-minkäänvärisen vaapun. Tyttärenpoika halusi sen ja alkoi saada sillä kalaa. Olin ajatellut sitä ahvenelle ja hauelle, mutta kerran sain sillä itsekin Muonionjoen reissun ainoan lohen.
Ja suurin kalasaalis, 10,2-kiloinen lohi, tuli Muonionjoesta yllättävän pienellä vaapulla.
VAAPUILLE TULI lisää aikaa eläkkeen myötä. Selkäleikkauksesta toipumisessa ne toivat suorastaan terapeuttista ajankulua.
– Ja onhan se palkitsevaa, kun kaveritkin luottavat siihen, että niillä saa kalaa.
Harrastus vie lopulta myös keittiöön.
– Uunikuhaa, haukipihvejä, patakukkoa ahvenista. Tänä kesänä elämäni ensimmäisen vaapulla saadun lahnan savustin.
Vaaput ovat Nuutiselle kuin kalakavereita. Lähes kaikista muistaa, mitä saaliita niillä on saatu. Yhdellä on nimikin: ”Lady Pirkko” on omistettu vaimolle.
– Jokainen vaappu on yksilö. Kahta samanlaista ei synny, vaikka kuinka millilleen siihen pyrkisi.
Yhtään kalasaalislaulua Tuli kirkkoon mies ja lapsi -kappaleesta ehkä parhaiten tunnettu Nuutinen ei ole tehnyt. Mutta runon lohen kalastuksesta, jossa odotetaan päiväkaudet ennen kuin loppuhuipennuksena kalapappi armollinen lohen päähän kopsahtaa.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä