Näkökulma: Kenestä uusi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa? – Äänioikeutettuja ovat kirkolliskokouksen 36 jäsentä

Uspenskin katedraali Helsingissä. Kuva: Olli Seppälä

Suomen ortodoksiselle kirkolle valitaan uusi arkkipiispa marraskuun 28. päivänä Valamon luostarissa pidettävässä kirkolliskokouksen ”superviikon” istunnossa. Äänioikeutettuja ovat kirkolliskokouksen 36 jäsentä, joista noin puolet on maallikoita.

Kirkolliskokouksen jäsenet voivat kokousviikon alussa ehdottaa nimiä. Sen jälkeen piispainkokous laatii ehdokasasettelun. Jos ensimmäisessä äänestyksessä joku ehdokas saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, hän tulee valituksi. Muussa tapauksessa toimitetaan toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Valituksi tulee tällöin enemmän ääniä toisessa äänestyksessä saanut ehdokas.

Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti vahvistaa vaalin tuloksen. Sen jälkeen uusi arkkipiispa asetetaan toimeensa 15. joulukuuta 2024 Uspenskin katedraalissa Helsingissä.

Nykyinen Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo jää eläkkeelle 1.1.2025 alkaen.

MUTTA KUKA OLISI uusi arkkipiispa? Kotimaa tiedusteli mahdollisia nimiä eräiltä asioista tavallisesti perillä olevilta tahoilta.

Arkkipiispaksi mahdollisia nimiä ei pienessä kirkossa ole monia.

Arkkipiispaksi mahdollisia nimiä ei pienessä kirkossa ole monia. Kirkon järjestyksen ja tradition reunaehtojen mukaisesti ortodoksisen kirkon piispan on ensinnäkin oltava siviilisäädyltään naimaton tai leski. Lisäksi hänellä olisi hyvä olla kokemusta kirkollisen hallinnon hoitamisesta.

Tämä viittaa tässäkin vaalissa siihen, että käytännössä vahvoilla arkkipiispaksi olisivat nykyiset piispat, Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni, Oulun metropoliitta Elia ja Haminan piispa Sergei. Ainakin kaksi viimeistä ovat jo ilmoittaneet olevansa käytettävissä.

Itse ehdolla olevat piispat ovat jäävejä osallistumaan ehdokasasetteluun. Tällöin ennen vaalia kokoontuvaa piispainkokousta täydennettäneen eläkepiispoilla tai Viron ja Konstantinopolin piispoilla.

MUITA MAHDOLLISIA NIMIÄ voisivat olla Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Mikael sekä Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian professori, pappismunkki Serafim Seppälä. Kumpikaan heistä ei ole kuitenkaan ilmoittanut olevansa käytettävissä.

Mahdollisten ulkomailla vaikuttavien suomalaisten ortodoksiteologien tai ulkomaisten hierarkkien nimillä ei tässä vaalissa ilmeisesti ole spekuloitu.

Periaatteessa ortodoksisen kirkon piispaksi voitaisiin valita myös maallikko, jolla arvioidaan olevan edellytykset tehtävän hoitamiseen. Tästä on kirkkokunnassa jo ennakkotapaus: Joensuun piispaksi valittiin vuonna 1980 ortodoksisen uskonnon opettaja ja matkakanttori Pertti Rantala, piispana Aleksi. Hän oli kuitenkin käynyt Kuopion ortodoksisen pappisseminaarin.

Kirkkokunnan jäsenmäärä on pienentynyt. Jäseniä on noin 55 000.

Minkälainen arkkipiispa Suomen ortodoksiseen kirkkoon tarvittaisiin? Kirkko kohtaa tänä päivänä samoja ongelmia kuin luterilainen kirkkokin. Siihen kyllä liitytään, mutta siitä myös erotaan, ja hautajaisia on huomattavasti kasteita enemmän. Kirkkokunnan jäsenmäärä on pienentynyt. Jäseniä on noin 55 000. Se on lähellä itsenäisyyden ajan pienimpiä lukuja 1980-luvulla. Taloudelliset haasteet ovat kovia.

Uusi arkkipiispa saa johtaakseen myös kirkon hallinnonuudistuksen jatkamisen. Laajoissa seurakunnissa kaivataan paikallista autonomiaa ja yhteisöllisyyttä. Kirkkoon halutaan vahvaa henkistä ja hengellistä johtajuutta. Arkkipiispalta edellytetään muiden piispojen tavoin sujuvaa kykyä toimia kirkon puhemiehenä yhteiskuntaan ja mediaan päin. Häntä pukisi myös aktiivinen ekumeeninen asenne.

Ei liene helppoa löytää henkilöä, joka täyttäisi samanaikaisesti kaikki odotukset.

Kotimaan saamien tietojen mukaan valinnan tekevän kirkolliskokousedustajien ”pakka on tällä hetkellä sekaisin” siinä mielessä, että kukaan ei ilmeisesti ole kannunvalannoissa saanut vielä selkeän ennakkosuosikin asemaa. Tästä syystä voittaja voi olla myös se, jota vaalissa vastustetaan vähiten.

Tämänhetkisen tiedon perusteella äänet voisivat siis jakautua vaalissa varsin tasaisesti.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHerätysliiketutkija: Pekka Aittakummun loikkaaminen perussuomalaisiin ilmentää uusia virtauksia vanhoillislestadiolaisuudessa
Seuraava artikkeliLuonto puhuu: Maailman voi nähdä harmaana tai mustavalkoisena – oikeasti se on värikäs

Ei näytettäviä viestejä