Uusi väitöskirja analysoi, miten ja miksi kreikankielisen Vanhan testamentin Septuagintan kieltä korjailtiin 300-luvulla

- Oletettavasti Antiokian kristittyjen keskuudessa oli koettu tarpeelliseksi tekstin parantelu ja sen ymmärrettäväksi tekeminen, Paavo Huotari sanoo. Kuva: Niclas Mäkelä / Otava

Paavo Huotarin tarkastettu väitöskirja tutkii sitä, miten syyrialaisen Lukianos Antiokialaisen nimissä kulkeva tekstinkorjailu muutti kreikankielisen Vanhan testamentin sanontaa ja mitkä olivat tekstimuutosten motiiveja.

Kiitos, kun tuet luotettavaa journalismia!

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1 €!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1 €, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90 €/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu tästä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHyvinvointialueet säästävät perhepalveluista – sopimuksia on sanottu irti seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten kanssa
Seuraava artikkeliSulkuviikonloppu päästää maallikot vastaamaan hartaushetkestä

Ei näytettäviä viestejä