Hyvinvointialueet säästävät perhepalveluista – sopimuksia on sanottu irti seurakuntien perheasiain neuvottelukeskusten kanssa

Sari-Annika Pettinen sanoo ymmärtävänsä hyvinvointialueiden taloushaasteet. – Silti toivoisin, että päättäjät näkisivät ne vaikutukset, joita tällaisten matalan kynnyksen palveluiden leikkaaminen aiheuttaa, hän toteaa. Vieressä erityistyöalojen johtaja Lassi Suihkonen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta. Kuva: Kari Rossi

Moni seurakuntien ylläpitämä perheasiain neuvottelukeskus voi joutua supistamaan toimintaansa hyvinvointialueiden ja kuntien taloushaasteiden seurauksena.

Maamme 37 perheasiain neuvottelukeskuksesta 22:lla on palvelujen tuottamista koskeva sopimus hyvinvointialueen tai kunnan kanssa, Kirkkohallituksesta kerrotaan. Käytännössä kyse on siitä, että hyvinvointialue tukee keskusten toimintaa tietyllä summalla, mitä vastaan keskus tuottaa sovittuja palveluita alueensa asukkaille. Osa sopimuksista on verrattavissa ostopalvelusopimuksiin, joita hyvinvointialueilla on muiden palvelunhtuottajien kanssa.

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksissa tarjotaan asiakkaille muun muassa pariterapiaa, kasvatus- ja perheneuvontaa, erotilanteisiin liittyvää sovittelua, ryhmätoimintaa ja työnohjausta.

Siltä osin kuin palvelusopimus on sisältänyt hyvinvointialueiden lakisääteisiä palveluita, kuten kasvatus- ja perheneuvontaa, hyvinvointialue on voinut säästää omassa palvelutuotannossaan.

Nyt usea hyvinvointialue ja kunta on ilmoittanut irtisanovansa ainakin osan näistä sopimuksistaan.

KIRKON PERHENEUVONNAN ja perheasioiden asiantuntijan Sari-Annika Pettisen mukaan se voi johtaa perheneuvojien määrän vähenemiseen useissa perheneuvonnan yksiköissä.

Mikkelissä perheasiain neuvottelukeskuksen ja Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan sopimus on kattanut keskuksen henkilöstökuluista lähes 90 prosenttia. Nyt Eloisa on ilmoittanut päättävänsä sopimuksen vuoden loppuun. Mikkelin yksikkö työllistää kaksi perheneuvojaa ja osa-aikaisen vastaanottosihteerin.

Henkilöstömme vähenee suurella todennäköisyydellä.

– Henkilöstömme vähenee suurella todennäköisyydellä. Tarkemmin vaikutukset riippuvat tulevista neuvotteluista Eloisan kanssa ja seurakunnan omien luottamuselinten ratkaisuista, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakonian ja erityistyöalojen johtaja Lassi Suihkonen kertoo.

– Eloisa on ilmaissut, että se haluaa keskustella pienimuotoisemmasta palvelusopimuksesta, mutta budjetti, joka heillä on sitä varten, on hyvin pieni. Lisäksi on epäselvää, haluaako Eloisa kilpailuttaa kyseisten palveluiden tuottamisen.

Mikäli palvelujen osto loppuu kokonaan, on mahdollista, että seurakunta harkitsee koko yksikön toiminnan lakkauttamista, Suihkonen sanoo. Merkittävän lisärahoituksen löytyminen seurakunnan omasta pussista voi osoittautua vaikeaksi.

Eloisa on irtisanonut sopimusyhteistyön myös Savonlinnan seurakunnan perheasiain yksikön kanssa.

MUUALLA MAASSA Pohjanmaan hyvinvointialue irtisanoo Pietarsaaren perheasiainkeskuksen sopimuksen vuoden loppuun, samoin Kanta-Hämeen hyvinvointialue maakunnan kaikkien kolmen perheasiain yksikön – Hyvinkää-Riihimäen, Hämeenlinnan ja Forssan – kanssa.

Kirkkonummella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on päättänyt Kirkkonummen keskuksen ostopalvelusopimukset jo aiemmin tämän vuoden aikana.

Savonlinnassa hyvinvointialueyhteistyö on tuonut noin 55 prosenttia yksikön toimintarahoituksesta, Pietarsaaressa noin puolet, Kirkkonummella neljäsosan ja Hämeenlinnassa viidenneksen.

Kirkkohallituksen Sari-Annika Pettisen tiedossa on muutamia keskuksia, joilla on ollut yhä palvelusopimus myös kunnan kanssa. Niistä ainakin Mäntsälän kunnan ja Hyvinkään perheasiain yksikön välinen sopimus on niin ikään päättymässä kuntakumppanin päätökseen.

Leikkauksilta turvassa ovat seurakuntien kokonaan rahoittamat keskukset, joita on koko maassa yhteensä 15. Niihin lukeutuvat muun muassa isojen kaupunkien Helsingin, Espoon, Turun, Tampereen ja Oulun perheasiain yksiköt.

Kirkon perheneuvonnan asiakkuus ei edellytä kirkon jäsenyyttä ja on asiakkaalle maksutonta.

Koska toiminnalle on vaikea löytää muita ulkopuolisia rahoittajia, monessa seurakunnassa joudutaan nyt miettimään, leikataanko perheneuvonnasta vai etsitäänkö lisärahaa muilta toimintahsektoreilta säästämällä. Se ei ole helppoa, sillä myös seurakunnat kamppailevat taloutensa kanssa.

Hämeenlinnassa olo on silti toiveikas.

– Tällä hetkellä näyttää lupaavalta, että seurakuntien lisärahoituksen avulla pystymme pitämään keskuksen palvelutason nykytasolla ainakin ensi vuoden. Seurakunnille täällä on tärkeää, että työ jatkuu, Hämeenlinnan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Timo Korpinen sanoo.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen perhekeskuspalveluiden tulosaluejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä on ollut hyvin tyytyväinen seurakuntien perheneuvontatyöhön. Hänen mukaansa hyvinvointialueilla kuitenkin joudutaan etsimään kaikki keinot, joilla kustannuksia voidaan hillitä.

Lisäksi laki edellyttää palveluiden yhdenmukaistamista hyvinvointialueen sisällä, ja sitä vasten moni kuntakaudelta peräisin oleva, paikallisia palveluja koskeva sopimus on ongelmallinen.

– Mikäli olisimme jatkaneet perheasiainkeskusten toiminnan rahoittamista aiempien sopimusten mukaisesti, meidän olisi pitänyt yhdenmukaistaa tapa, miten kustannuksiin osallistutaan eri kuntien alueella. Se olisi todennäköisesti lisännyt kustannuksia entisestään, Lammintausta-Mäkelä arvioi.

Hän torjuu spekuloinnin, että hyvinvointialue olisi ennakoinut seurakuntien nostavan omarahoitustaan hyvinvointialueen vetäydyttyä.

– En tunnista sellaista ajattelua meiltä. Kun olemme neuvotelleet keskusten kanssa, minulla ei ainakaan ole ollut ymmärrystä siitä, millainen taloudellinen tilanne kussakin seurakunnassa on.

Sopimuksia lopettaneet hyvinvointialueet ovat kertoneet tuottavansa osan perheasiain neuvottelukeskuksilta ostamistaan palveluista jatkossa kokonaan itse.

Keskuksille ominaista pariterapiaa hyvinvointialueet eivät kuitenkaan ole aikeissa toteuttaa. Hyvinvointialueiden kasvatus- ja perheneuvonnassa keskitytään lapsiin ja vanhemmuuteen, ja useimmilla paikkakunnilla kirkon perheasiain neuvottelukeskukset ovat olleet ainoita maksutonta pariterapiaa laajasti tarjoavia toimijoita.

Jos parisuhde on kriisissä, se alkaa kuormittaa muita lakisääteisiä palveluita, kuten mielenterveys-, päihde- ja työterveyspalveluita.

Pettisen mukaan parisuhteita tukevista palveluista leikkaaminen on lyhytnäköistä. Kaikilla avuntarvitsijoilla ei ole varaa yksityisen puolen maksullisiin palveluihin.

– Jos parisuhde on kriisissä, se alkaa kuormittaa muita lakisääteisiä palveluita, kuten mielenterveys-, päihde- ja työterveyspalveluita. Lisäksi kriisi voi näkyä fyysisen terveyden ongelmina ja heikentää lasten hyvinvointia.

Toistaiseksi suurin osa hyvinvointialueiden kanssa palveluyhteistyötä tekevistä perheasiain neuvottelukeskuksista on säästynyt leikkauspäätöksiltä. Pettisen tietojen mukaan osa jatketuista sopimuksista koskee myös hyvinvointialueiden lakisääteisiä palveluja laajempia palvelukokonaisuuksia.

Lassi Suihkonen epäilee, etteivät kaikki sotepäättäjät hahmota sitä, kuinka edullista tukipalveluiden ostaminen kirkon perheasiainkeskuksilta on.

– Tässä voittoa tavoittelematon yhteisö eli kirkko järjestää palvelun ja rahoittaa siitä itse vielä siivun.

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksissa työskentelee noin 180 työntekijää. Asiakkaita keskuksissa kävi viime vuonna yhteensä lähes 18 000 ja asiakaskäyntejä kirjattiin noin 60 000.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirja-arvio: Harri Henttisen teologian ja esimerkin mukaan kirkossa jokaisen tulisi saada olla oma itsensä
Seuraava artikkeliUusi väitöskirja analysoi, miten ja miksi kreikankielisen Vanhan testamentin Septuagintan kieltä korjailtiin 300-luvulla

Ei näytettäviä viestejä