Matteuksen evankeliumi 17:24–27
Kun he saapuivat Kapernaumiin, tuli Pietarin luo temppeliveron kantajia, jotka sanoivat: ”Kai teidän opettajanne maksaa temppeliveroa?” ”Maksaa kyllä”, hän vastasi. Kun hän meni sisälle taloon, Jeesus ehätti kysymään: ”Mitä mieltä olet, Simon? Keiltä tämän maailman kuninkaat perivät tullia ja veroa, omilta lapsiltaan vai vierailta?” ”Vierailta”, vastasi Pietari. Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Lapset ovat siis vapaat. Mutta miksi suotta suututtaisimme heidät? Mene järvelle ja heitä onki veteen. Ota ensimmäinen kala, jonka vedät ylös, ja avaa sen suu. Siellä on hopearaha. Ota se ja maksa heille sekä minun että itsesi puolesta.”
Pietarin ”kyllä”
Kun temppeliveron kantajat kysyvät Pietarilta, maksaako Jeesus veroa, Pietari vastaa epäröimättä. Ehkä hän todella luuli tietävänsä Jeesuksen kannan. Olisi ollut noloa myöntää, ettei hän tiedä. Kenties tilanne houkutti sanomaan sen, mitä kysyjä halusikin kuulla.
Jeesus ei moiti Pietaria omavaltaisuudesta, vaan näkee tilanteessa mahdollisuuden hyvään opetukseen. Kuninkaat perivät tullia ja veroa vierailta, ja kuninkaan omat lapset ovat verosta vapaat. Jumalan Pojan ei tarvitse maksaa veroa Jumalan temppeliin. Kuitenkin vero meni hyvään tarkoitukseen, ja varsinkin, jos sen maksaminen oli vapaaehtoista, oli tärkeää näyttää hyvää esimerkkiä. Summa oli kaksi drakmaa, kutakuinkin kaksi päiväpalkkaa. Ei siis ihan pieni raha, mutta mahdollinen järjestää.
Pietari oli se, joka lupasi, että Jeesus maksaa. Niinpä Jeesus laittaa Pietarin töihin, ja myös maksamaan oman osuutensa. Jos lupaat jotain Jeesuksen puolesta, varaudu itsekin tekemään työtä; ja lupauksen täyttäminen voi vaatia sinultakin uhrauksia.
Pietarin vastaus oli yksi sana, kyllä. Samalla sanalla Pietari vastaa ylösnousseen Jeesuksen kysymykseen: ”Kyllä, Herra, tiedät, että rakastan sinua.” (Joh. 21:15–19) Tuo Pietarin ”kyllä” ei ollut vain toteamus. Se oli lupaus, joka kirkollisen perimätiedon mukaan johti hänet itsensä lopulta ristille.
Jeesus käskee Pietarin tekemään sitä, mitä tämä osaa parhaiten – kalastamaan. Jeesus lupaa lisäksi, että sopivan kokoinen raha löytyy heti ensimmäisen kalan suusta. Käsky on kummallinen, ja muistuttaa muita antiikista tunnettuja kertomuksia, joissa kalasta löytyy jokin arvokas esine. Kertomus ei paljasta, noudattiko Pietari käskyä. Näiden syiden vuoksi jotkut tulkitsevatkin Jeesuksen sanat vitsiksi: veron maksu on niin yhdentekevä asia, että sen voi jättää sattuman varaan. Tai vitsikäs kehotus olisi näpäytys Pietarille: kun kerran lupasit, mene hankkimaan se veroraha vaikka sitten kalan suusta.
Jos Jeesus käski tosissaan, ja Pietari teki työtä käskettyä, kertomuksesta voi oppia, että apu voi tulla yllättävistä paikoista. Luterilaisuudessa kohtaa on tulkittu niin, että rehellinen työ hyvän asian eteen kantaa aina hedelmää. Kertomuksesta voi oppia myös luottamusta: jos puhuitkin liikoja Jeesuksen nimissä, mene silti hänen luokseen, hän kertoo kyllä mitä seuraavaksi tehdään. Sinun liian hätäisesti lausumasi ”kyllä”, joka jo seuraavassa hetkessä kaduttaa, voi johtaa sinut Jumalan valtakunnan työhön.
| 24.sunnuntai helluntaista |
ensi pyhänä
Pyhäinpäivä on aiheeltaan ”Pyhien yhteys”.
Tekstit: Ilm. 22:4, Ps. 89:6–8, 16–19, Matt. 5:12, Jes. 65:23–25, Ilm. 22:1–5, Matt. 5:1–12.
Liturginen väri on punainen tai iltajumalanpalveluksessa valkoinen.
Alttarilla on neljä kynttilää.
Kolehti on seurakunnan valittavissa.
24.sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Kahden valtakunnan kansalaisena”.
Tekstit: Jer. 29:11, Ps. 75:2–8, 10–11, Ps. 147:13, Dan. 2:31–41, 44, Room. 13:1–7, Matt. 17:24–27.
Liturginen väri on vihreä.
Alttarilla on kaksi kynttilää.
Kolehti kerätään ilmasto- ja ympäristötyöhön Suomen Lähetysseuran kautta.
Ilmoita asiavirheestä