Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2025 pidettiin Tampereella viime lauantaina Yhden hinnalla – kirkon nuorisopäivät -tapahtuman yhteydessä. Yhdeksättä kertaa järjestettyyn seminaariin osallistui nelisenkymmentä 16–18-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Seurakunnista oli kaksi nuorta edustajaa kustakin.
Nuoret pohtivat seminaarissa muun muassa sitä, missä ja miten nuoret voivat vaikuttaa kirkossa, millaista toimintaa kirkon tulisi järjestää jäsenilleen, miten kaikki tuntisivat olevansa tervetulleita kirkkoon, miten kirkon tulisi toimia osana yhteiskuntaa sekä miltä kirkko näyttää ulospäin.
Pornaisten seurakunnan edustajan Anni Salaman, 17, mielestä tulevaisuusseminaarit ovat loistava mahdollisuus saada nuorten ääni kuuluviin ja sen myötä asioihin muutosta.
– Oli myös hienoa, että seminaarissa eri seurakuntien edustajilla oli mahdollisuus jakaa muille kokemuksiaan ja tietoa omasta seurakunnastaan ja sen tavoista. Seminaariin osallistuneet voivat toimia tiedonvälittäjinä niille, jotka eivät itse paikalle päässeet. Oli antoisaa kuulla ryhmätyöskentelyissä muiden näkemyksiä ja pohtia asioita yhdessä.
Salaman mielestä kirkon toiminnan täytyy muuttua ihmisten mukana.
– Jos kirkko ei tee niin, kirkko kuihtuu pois. Sanoman ja opin ei pidä kuitenkaan muuttua. Ajattelen myös niin, että kirkon tulee olla siellä, missä ihmiset ovat, esimerkiksi ostareilla ja tapahtumissa.
Salaman mielestä rippikoulun jälkeen tarjolla tulee olla sekä matalan kynnyksen toimintaa että syvempää hengellistä sisältöä.´
– Toisille seurakunnan toiminta on harrastus tai jopa elämäntapa, toisille taas lepopaikka tai mahdollisuus nähdä ystäviä. Kaikille tulisi olla tarjolla sopivasti vastuuta omien kykyjen mukaan.
Seurakunnan imago ja nykyaikainen viestintä kiinnostavat nuoria
Seminaarin yhtenä pääteemana oli se, miten nuoret voivat vaikuttaa seurakunnassa ja ylipäätään kirkossa.
– Erityisesti nuoria kiinnostaa tietenkin kaikki nuoriin liittyvät asiat, esimerkiksi rippikoulut ja ylipäätään nuorisotyö. Ainakin meillä Pornaisissa nuoret haluaisivat vaikuttaa siihen, miltä seurakunta näyttää muille ja millainen imago sillä on. Tähän liittyy esimerkiksi nettisivujen sisältö, kuukausitiedotteen ulkonäkö ja some- käyttäytyminen, Anni Salama sanoo.
Hänen mielestään nuorten vaikutusmahdollisuuksia pitäisi vahvistaa esimerkiksi nuorten kirkkovaltuustojen avulla tai siten, että kirkkovaltuusto kysyisi nuorten mielipiteitä ennen päätöksentekoa.
– Nuorilla pitäisi olla kirkkovaltuustossa ainakin puhe- ja läsnäolo-oikeus. Nuorten ja niin sanottujen vanhojen jäärien pitäisi tehdä yhteistyötä.
Äänekosken seurakunnan edustaja Eetu Rahkonen, 16, on samoilla linjoilla.
– Nuoret haluavat vaikuttaa ainakin itseään koskeviin asioihin. Muutamalle nuorelle saisi olla vakipaikat kirkkovaltuustossa ja kirkolliskokouksessa.
Rahkosen mielestä Äänekosken nuoret saavat äänensä varsin hyvin kuuluviin.
– Voimme kertoa näkemyksiämme esimerkiksi nuorisotyöntekijälle, jollekin muulle seurakunnan työntekijälle, kirkkovaltuustoon kuuluvalle tai nuorisotyön tukiryhmään kuuluvalle. Tukiryhmä koostuu nuorista.
Seminaari oli Rahkosen mielestä todella onnistunut.
– Se avasi ainakin minulle aivan uusia näkökulmia ja lisäsi innokkuutta hakea myöhemmin itse päätöksentekijäksi.
”Nuorten vaikutusmahdollisuudet pitäisi ulottua myös rahankäyttöön”
Myös Forssan seurakunnan edustaja Sanni Aro, 16, piti seminaaria mahtavana ja todella mielenkiintoisena kokemuksena.
– Olen aloitteleva isonen ja sain seminaarista lisää intoa seurakunnan toimintaan. Seminaarissa oli kiva tutustua uusiin ihmisiin ja saada tietoa eri seurakuntien tavoista.
Aro toivoo niin ikään nuorille enemmän vaikutusmahdollisuuksia. Hänen mielestään nuorten pitäisi saada vaikuttaa enemmän esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin ja rippileireihin. Tämän pitäisi koskea myös rahankäyttöä.
– Meillä nuoret kertovat mielipiteitään nuorisotyöntekijöille. Seurakunnan eri työntekijät voisivat kysellä enemmän nuorten mielipiteitä ja halua vaikuttaa asioihin.
Aro uskoo, että nuorilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa, kunhan he itse vain ovat aktiivisia.
– Mielestäni nuoriin suhtaudutaan hyvin ja heitä yleensä kuunnellaan. Nuorten pitäisi kertoa mielipiteitään enemmän. Mielestäni seurakunnissa pitäisi olla nuorille myös omia kirkkovaltuustoja.
Nuoret kuuntelevat toisiaan – ”Valtaintressit eivät vielä hallitse”
Nuorten tulevaisuusseminaariin osallistuivat myös Espoon piispa Tapio Luoma sekä kirkolliskokousedustajat Ulla Ruusukallio ja Pekka Kosonen.
Kososen mukaan on hienoa, että nuorille luodaan tilanteita, joissa heitä aidosti haastetaan keskustelemaan kirkon tulevaisuudesta ja samalla myös omasta tulevaisuudestaan kirkossa.
– Nuorilla on vahvoja ja hyviä ajatuksia siitä, millaista yhteisöä he haluavat olla rakentamassa. Se ei ole yksiääninen, kuten ei meillä aikuisillakaan, vaan pitää sisällään erilaisia painotuksia ja ajatuksia.
Kososen mukaan erityisen hienoa oli huomata, miten nuoret kuuntelevat toisiaan ja rakentavat yhteisiä ratkaisuja vaikeisiinkin asioihin.
– Vaikuttaa siltä, että tuossa nuoruuden vaiheessa ei ole sellaisia valtaan liittyviä intressejä, jotka aiheuttaisivat toisten ja toisenlaisten ajatusten pois sulkemista. Tässä meillä aikuisilla olisi varmasti opittavaa tältä nuorisolta.
Yksi Kososelle erityisesti mieleen jääneistä seminaariteemoista oli erilaisuuden sietäminen ja hyväksyminen seurakunnan toiminnassa.
– Nämä nuoret halusivat nähdä kaikki kristityt yhdenvertaisina seurakuntalaisina riippumatta heidän etnisestä ryhmästään, sosiaalisesta asemastaan tai seksuaalisesta suuntautumisestaan.
Kosonen toteaa kirkon ottaneen pitkän harppauksen nuorten vaikuttamisen edistämisessä avatessaan äänioikeuden 16-vuotiaille.
– Kirkolliskokoustyöskentelyssä emme ole kuitenkaan lämmenneet ajatukselle nuorten kiintiöistä edustuksellisissa järjestelmissämme. Itse ajattelen, että nyt olisi aika avata päätöksentekojärjestelmää nuorille.
Kososen mielestä nuoret tulee haastaa paikalliseen vaikuttamistyöhön antamalla nuorille mahdollisuus osallistua läsnäolo- ja puheoikeudella hallinnon eri tasojen työskentelyihin sekä luomalla lisää erilaisia foorumeja, esimerkiksi nuorisoparlamentteja. Tällä hetkellä monissa seurakunnissa onkin jo luonteeltaan epävirallisia nuorisoparlamentteja.
– Vaikuttamistyön kehittyminen vaatii paikallisseurakuntien toimintakulttuurin muutosta, keskushallinnolta ohjeistuksia, malleja ja hyvien käytäntöjen jakamista sekä ehkä jotain muutoksia asetustasolla, Kosonen toteaa.
Seminaarin järjestivät Kirkon kasvatus ja perheasiain -yksikkö, NAVI-ryhmä ja Nuori kirkko ry.
Kuva: Juha Kinanen. Sanni Aro, Pekka Kosonen, Inka Pänkäläinen ja Eetu Rahkonen kokivat nuorten tulevaisuusseminaarin antoisaksi.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Ilmoita asiavirheestä