Kirkossa suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti vaikeasti työllistyvien työllistämiseen, mutta käytännössä vain harva seurakunta on ryhtynyt sanoista tekoihin. Nyt asiaan halutaan muutos.
Kirkko, työ ja työttömyys -työryhmän viime viikolla valmistuneeseen raporttiin liittyy esitys toimenpiteistä, joilla kirkko pyrkii muun muassa työllistämään enemmän pitkäaikaistyöttömiä, kannustamaan muitakin työnantajia samaan sekä etsimään uusia ratkaisumalleja työllistämiseen.
Suomi on saanut OECD:ltä kiittävää palautetta siitä, että maassamme työttömät päätyvät keskimäärin varsin nopeasti takaisin työmarkkinoille.
– Tämä on hienoa. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että pitkäaikaistyöttömille Suomi on huono maa. Heidän työllistämisessään olemme kolmanneksi heikoimpia Euroopassa. Meitä huonommin pitkäaikaistyöttömillä menee vain Romaniassa ja Italiassa, sanoo yhteiskunnallisten asioiden johtava asiantuntija, TT Kari Latvus kirkkohallituksesta.
Latvuksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys on vasta saavuttamassa huippunsa Suomessa, vaikka muut uutiset työllisyysrintamalta ovat positiivisempia.
– Kirkon on otettava todesta niiden seurakuntalaisten tilanne, jotka ovat työtä vailla ja nähtävä kaikki vaikeus ja ahdistus mikä pitkittyneeseen työttömyyteen liittyy. Pelkkä rinnalla kulkeminen ei kuitenkaan riitä. Kirkon on suurena työnantajana sitouduttava myös käytännössä tarjoamaan vaikeasti työllistyville työtä. Tämä on osa evankeliumin tuomista arkeen, Latvus painottaa.
Latvus on yksi Kirkko, työ ja työttömyys -työryhmän kymmenestä jäsenestä. Ryhmän on kutsunut koolle piispa Irja Askola.
Pitkäaikaistyöttömän kannustamisesta uusi vapaaehtoistyön muoto?
Työryhmä esittää muun muassa, että kirkko tarjoaa vuosina 2017–2018 tuhat työmahdollisuutta vaikeasti työllistyville. #1001työtä -hanke pilotoidaan kuluvan vuoden aikana kahdessa isossa seurakuntayhtymässä ja neljässä seurakunnassa pääkaupunkiseudulla. Laajempaan toteutukseen hanke tähtää vuonna 2018.
Työtä seurakunnissa voidaan tarjota esimerkiksi työkokeilun ja palkkatuetun työn yhdistelmänä, erityisesti pitkäaikaistyöttömille nuorille, yli 55-vuotiaille ja maahanmuuttajille.
Kirkko tarjoaa vaikeasti työllistyville lähes vuoden mittaisia pestejä mielekkäisiin tehtäviin kuten suntioiden avuksi, rakennusten huoltotöihin, keittiötöihin tai vaikka tiedotustehtäviin.
– Kyse ei ole näennäistyöllistämisestä vaan siitä, että pitkään työelämän ulkopuolella ollut pääsee tekemään merkityksellisiä töitä, saa työyhteisön ja rytmiä elämäänsä sekä mahdollisuuden ajatella myös tulevaisuutta.
– On tärkeää että työllistämiseen liittyy alusta saakka kannustusta ja ohjausta tulevaisuuden suunnitteluun. Ohjaajana voi toimia joku seurakunnan työntekijä mutta mahdollisesti myös vapaaehtoinen seurakuntalainen, jolla on muutoin asiaan osaamista. Pitkäaikaistyöttömien rinnalla kulkemisesta voisi tulla uusi mielekäs vapaaehtoistyön muoto, Kari Latvus pohtii.
Latvus painottaa, että vuosi työssä voi olla merkittävä, vaikka henkilö ei sen jälkeen suoraan työllistyisi uudelleen tai päätyisi opiskelemaan.
– Vuoden työttömyyden aikana moni lamaantuu. Vuodella työssä voi olla käänteinen vaikutus. Se voi olla hieno, arvokas ja voimavaroja kohentava vuosi aivan riippumatta siitä, mitä sen jälkeen seuraavaksi välittömästi tapahtuu.
Kirkko vasta opettelee työllistämään
Kirkko, työ ja työttömyys -työryhmä esitteli raporttinsa viime viikon tiistaina kirkkohallituksen täysistunnossa. Siinä perustellaan, miksi kirkon tulisi työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia.
Ensimmäinen perustelu löytyy kirkkolaista ja kirkkojärjestyksestä: ”Kirkko työllistää lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi” (KL1:1§), ja kohdistaa avun ”erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta.” (KJ 4:3§).
Työryhmän mukaan tärkein perustelu kirkon työllistämiselle nousee kuitenkin aidosta paikallisyhteisöjen tarpeesta ja mahdollisuudesta itse oppia työttömien ja köyhien kertomuksista ja kokemuksista.
Suomessa kirkon palveluksessa on kaikkiaan noin 20 000 työntekijää (henkilötyövuosia yli 14 000). Kirkko ei kuitenkaan ole yksi työnantaja, vaan seurakuntayhtymät ja seurakunnat toimivat oman tilanteensa mukaan.
”Työllistäjänä evankelis-luterilainen kirkko on suuri toimija, mutta samalla vasta opettelemassa ja oppimassa uusia työllistämisen ulottuvuuksia ja uusien työmahdollisuuksien avaamista. Työkokeiluun tulevat ja palkkatuella työllistetyt eivät ole siksi diakonian kohteita vaan seurakuntayhteisön jäseniä, jotka vastavuoroisesti sekä saavat apua että antavat panoksensa yhteisölle”, sanotaan työryhmän raportissa.
– Kirkko ottaa nyt määrätietoisen ja käytännöllisen askeleen. Toivon, että työllistämistavoitteemme julkaiseminen kannustaa myös muita työnantajia toimimaan samoin. Tuhat työpaikkaa vaikeasti työllistyville on kirkolle kova tavoite, mutta pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa ei ratkaista kevyesti, Kari Latvus sanoo.
Latvuksen mukaan uuden työkokeilun ja tukityöllistämisen yhdistelmän avulla voidaan työllistää vuodeksi myös kirkon aloille jo koulutuksen saaneita työttömiä teologeja, diakoneja, nuorisotyönohjaajia tai lapsityönohjaajia.
– Heidän lukumääränsä ei ole suuri, mutta jokaiselle yksilölle työkokemus on arvokasta pääomaa.
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä