Pohjois-Karjalan seurakuntayhtymähanke Siun seurakunta otti askeleen eteenpäin. Tavoitteena on muodostaa 12 seurakunnan yhtymä, jossa on 93 000 jäsentä.
Vuoden 2015 joulukuussa alkanut seurakuntayhtymäselvitys valmistui tämän vuoden toukokuun lopussa ja ohjausryhmä antoi esityksen kesäkuussa. Selvitysmiehenä hankkeessa on toiminut teologian tohtori Matti Perälä.
Selvityksessä ovat olleet loppuun saakka Joensuun seurakuntayhtymään kuuluvat Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän, Enon, Pyhäselän ja Vaara-Karjalan seurakunnat sekä Heinäveden, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Tohmajärven seurakunnat. Näistä Kitee ja Tohmajärvi kuuluvat Mikkelin hiippakuntaan, muut kuuluvat Kuopion hiippakuntaan.
Pohjoisimmat Lieksan, Nurmeksen, Valtimon ja Juuan seurakunnat jäivät pois selvityksestä jo alkuvaiheessa. Samoin ulkopuolelle jäivät Ilomantsin ja Outokummun seurakunnat.
Mukaan ehtii vielä, takaraja on lokakuun lopussa
Selvitystä aloitettaessa tavoitteena oli koko Pohjois-Karjalan seurakuntayhtymä, Matti Perälä kertoo.
Hänen mukaansa tässä vaiheessa mukaan pääsevät vielä kaikki Pohjois-Karjalan seurakunnat, mutta yhtymän perustamisen jälkeen mukaan pääseminen saattaa vaikeutua.
– Nyt ryhdytään neuvottelemaan siitä, mitä yhtymäsopimuksessa lukee, Perälä kertoo.
Selvityksen väliraporteissa on esitelty vaihtoehtoja ja niistä on seurakunnissa keskusteltu. Loppuraportissa ehdotetaan uuden yhtymän perustamista.
Hanke etenee siten, että seurakunnille lähetetään kysymys, tahtovatko ne perustaa uuden seurakuntayhtymän Joensuun seurakuntayhtymän tueksi. Kysymys lähetetään vielä myös Ilomantsin ja Outokummun seurakuntiin. Vastausta odotetaan lokakuun loppuun mennessä.
– Siihen mennessä myönteisen vastauksen antaneiden seurakuntien kanssa ryhdytään neuvottelemaan yhtymään liittyvistä konkreettisista asioista, kuten kiinteistöjen omistuksesta ja ylläpidosta sekä henkilöstön asemasta yhtymässä., Perälä kertoo.
Elo-syyskuun aikana on vuorossa seurakuntakierros, jonka aikana Perälä tapaa 12 seurakunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä.
Lopullinen seurakuntayhtymärakenne on selvillä vuoden 2018 kevääseen mennessä.
– Valmista pitää tulla ennen seurakuntavaaleja. Vuoden 2019 alusta aloittaa myös maakuntahallinto, Perälä linjaa.
Itsenäisyys ja identiteetti säilyvät
Hankkeen loppuraportin ja kaavaillun yhtymäsopimuksen mukaan seurakuntien itsenäisyys, identiteetti ja seurakunnallisen toiminnan itsenäisyys säilyvät.
– Siun seurakunnassa seurakunnan rooli on suurempi kuin yhtymän. Seurakunta on ykkösjuttu ja yhtymä kakkonen, Perälä korostaa.
Hänen mukaansa yhtymä on tukeva alusta, jonka hoitoon seurakuntien talous asettuu. Kirkollisveroprosentti näissä 12 seurakunnassa vaihtelee Joensuun yhtymän 1,45 ja Tohmajärven 1,80 välillä.
– Taloudessakin eettisyys on tärkeää: on oikein säilyttää alin, 1,45 veroprosentti, Perälä korostaa.
Pienimmän kirkollisveroprosentin mukaan meneminen ei hänen mukaansa heilauta laivaa, sillä korkeimmat veroprosentit ovat pienimmissä seurakunnissa. Joensuun läheisyydestä hyötyvän Kontiolahden ja maakuntakeskuksesta kauempana sijaitseva Tohmajärven köyhyys on eri luokkaa.
Myös luottamushenkilöiden määrä seurakuntaa kohti on ehdotetussa yhtymämallissa demokraattinen. Pienilläkin seurakunnilla on sananvaltaa, sillä 51 jäsenen yhtymävaltuustossa esimerkiksi suurella Joensuun kaupunkiseurakunnalla olisi kuusi edustajaa, kookkaalla kahden kappeliseurakunnan Kiteellä viisi ja pienellä Tohmajärven seurakunnalla kolme edustajaa.
Perälän mukaan luottamushenkilöiden pitää päästä osallistumaan talous- ja toimintasuunnitteluun jo keväällä, joulukuussa budjettikäsittelyssä ollaan auttamattomasti myöhässä.
Kiinteistöt ja henkilökunta yhtymälle, mahdollistaa yhteiset virat
Kiinteistöt siirtyvät yhtymän omistukseen, mutta niiden hoidosta vastaavat seurakunnat itse.
– Kiinteistöjen hoito ja ylläpito olisi hankala yhtymän tehtäväksi, sillä esimerkiksi hautausmaita seurakunnilla on hyvin kirjavasti: Joensuun seurakunnalla on yksi iso hautausmaa ja Kiteen seurakunnalla 12 hautausmaata, joista osa todella pieniä kylähautausmaita.
Suunnitelman mukaan henkilöstö siirtyisi yhtymälle, joka vastaa virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Henkilöstöä voi käyttää joustavasti eri seurakunnissa.
– Kirkkojärjestyksen mukaan jokaisessa seurakunnassa on oltava kirkkoherra, kanttori ja diakoni, mutta nämä voivat olla myös kahden seurakunnan yhteisiä, Perälä kertoo.
Pohjois-Karjalan seurakunnilla on jo nykyisellään yhteistyötä kuten perheneuvonta, sairaalasielunhoito, erityisnuorisotyö, kehitysvammatyö ja vankilasielunhoito. Nämä pysyvät edelleen yhteisinä toimintoina, lisäksi uutena yhteiseksi tulee ainakin keskusrekisteri.
”Kirkon keskusrahaston maksu on pienille seurakunnille kohtuuttoman suuri”
Seurakuntayhtymähankkeen taustalla ovat seurakuntien talousongelmat.
– Seurakunnat ovat menettäneet neljä prosenttia verotuloistaan jäsenmäärän vähenemisen vuoksi, Perälä kertoo.
Erityisen hankalassa asemassa ovat maaseudun pienet seurakunnat.
– Valtiovalta on toiminut eettisemmin pienten kuntien avustamisessa kuin kirkko pienten seurakuntien auttamisessa, Perälä vertailee.
Perälä kritisoi myös kirkon keskusrahaston maksua, joka on erityisesti pienille seurakunnille kohtuuttoman suuri. Hänen mielestään rahastomaksua pitää pienentää.
Hänen mukaansa seurakuntayhtymän puitteissa pienten seurakuntien on helpompi selvitä taloudellisista haasteista. Seurakuntayhtymällä haetaan kuitenkin säästöjä ja jokainen seurakunta joutuu supistamaan talouttaan.
Perälä arvioi, että vuositasolla saatavien säästöjen pitäisi olla viisi prosenttia vuodessa. Miljoonan euron vuosibudjetista säästö haukkaisi 50 000 euroa, mikä vastaa yhden työntekijän palkkakuluja ja yhden kiinteistön kuluja.
Säästöt eivät uhkaa nykyisiä työsuhteita
Seurakunnilla on paljon henkilöstöä. Työntekijöiden eläköityminen auttaa säästötalkoissa jonkin verran.
– Ratkaisu ei uhkaa nykyisiä työsuhteita. Näiden 12 seurakunnan henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle lähimmän viiden vuoden aikana 42 työntekijää.
Seurakunnilla on vastuullaan valtava kiinteistömassa, mutta toisaalta hyvin vähän rakennusalaa ymmärtävää henkilöstöä.
– Seurakuntien rahoista keskimäärin 25 prosenttia menee seiniin, esimerkiksi pienen seurakunnan suuren kirkon maalaus on valtava taloudellinen hanke.
Kuva selvitysmies Matti Perälästä: Riitta Makkonen
Lue myös:
Pohjois-Karjalaan puuhataan suurta Siun seurakuntayhtymää
Siun seurakunta -hanke: ”Ilman hyvää tahtoa hyväkään organisaatio ei toimi”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.