Metropoliitta Arseni ei lähde arkkipiispaehdokkaaksi – arvosteli kirkolliskokouksessa Valamossa tiukasti nykyisen arkkipiispan Leon toimintaa

Kuvakaappaus Ort.fi-sivuston suorasta videolähetyksestä Valamon kirkolliskokouksesta.

Kuopion ja Karjalan piispa, metropoliitta Arseni ei ole käytettävissä Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan vaalissa. Hän ilmoitti päätöksensä tänään Heinväveden Valamossa meneillään olevassa kirkolliskokouksessa.

– En ole käytettävissä arkkipiispan tehtävään enkä anna suostumustani ehdokkuudelle, Arseni sanoi kirkolliskokouksessa.

Käytännössä Arsenin päätös merkitsee sitä, että torstaina Valamossa kirkolliskokouksessa pidettävässä vaalissa vahvoilla ovat Oulun metropoliitta Elia ja Haminan piispa Sergei, jotka molemmat ovat jo aikaisemmin ilmoittaneet olevansa käytettävissä.

Arseni arvosteli puheenvuorossaan voimakkain sanankääntein sitä keskustelua, jota hänen entisen sihteerinsä Kaj Appelbergin erottamisesta on julkisuudessa käyty. Hän sanoi erottamisprosessin myös sujuneen toisin, kuin Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo on julkisuudessa väittänyt.

Omaa päätöstään ehdokkuuteen suostumisesta Arseni kertoi lykänneensä kirkolliskokoukseen saakka siksi, että hän ei hyväksynyt piispainkokouksen ja kirkollishallituksen syyskuussa tekemiä päätöksiä siitä, että tehtävät jättävä arkkipiispa osallistuu seuraajansa valintaan.

– Se on yksinkertaisesti ei ainoastaan oman paikalliskirkkomme vaan koko ortodoksisen maailman perinteen vastaista.

Vaalin jälkeen Konstantinopolin ekumeeninen patriarkaatti Istanbulissa ratifioi arkkipiispan vaalin tuloksen. Asiasta on käytetty erilaisia ilmauksia, joita Arseni puheenvuorossaan myös problematisoi. Hän kiinnitti huomiota myös ortodoksiseen kirkollishallinnolliseen terminologiaan, joka arkkipiispanvaaliin liittyy. Käytetyissä käsitteissä on Arsenin mukaan tiettyjä eroavaisuuksia suomen ja kreikan kielissä. Ne ovat kuitenkin hänen mukaansa tuttuja jo vuosikymmenien takaa, eivätkä niiden tulkintaerot ole aiheuttaneet ongelmia. Suomen laissa puhutaan kirkolliskokouksesta, kreikankielinen muoto on Arsenin mukaan ”papiston ja maallikoiden kokous”.

– Nyt me olemme kuitenkin itse ottaneet käyttöön suomenkielisen ilmaisun ”kanonisesta vaalista”, jota laissa ei tunneta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kirkolliskokous Suomessa valitsisi arkkipiispaehdokkaan, ja vaalit suoritetaan Turkissa.

Arseni kehottikin miettimään, mitä kirkkolain lyhyt lause ”piispan valitsee kirkolliskokous” edellyttää.

– Onko ilmaus kanonisesta vaalista Turkissa sopusoinnussa demokratrian ja parlamentarismin periaatteiden kanssa? Arseni kyseli tiukkasävyisessä puheenvuorossaan.

Kirkolliskokousta voit seurata tämän linkin kautta.

Lue myös:

Näkökulma: Kenestä uusi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa? – Äänioikeutettuja ovat kirkolliskokouksen 36 jäsentä

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkon mediasäätiön palkinto Keijuringille – Usko, toivo ja rakkaus voimakkaasti läsnä
Seuraava artikkeliLapin sodasta 80 vuotta – entisten aseveljien katkera yhteenotto, jota kumpikaan ei olisi halunnut

Ei näytettäviä viestejä