Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkoston Changemakerin nykyinen puheenjohtaja Ronja Karkinen, 23, kertoo kokeneensa 15-vuotiaana maailmantuskaa.
– Tajusin yhteiskuntaopin tunneilla, että maailmassa on paljon ongelmia. Vastaan tuli asioita, jotka olin lapsena onnistunut välttämään. Muistan esimerkiksi koulun seinällä olleet julisteet vuoden 2015 kehitysyhteistyötavoitteista.
Karkiselle tuli tunne, että jotain on tehtävä. Rippikoulussa nuorille esiteltiin seurakunnan tarjoamaa toimintaa.
– Käteeni lyötiin Changemakerin mainos, jossa kysyttiin: Haluatko muuttaa maailmaa? Se riitti minulle esittelyksi.
Karkinen lähti mukaan Changemakerin Kirkkonummen paikallisryhmän toimintaan ja jäi sille tielle.
– Changemaker on ollut iso osa aikuisempaa elämääni. Se on muokannut omaa maailmankuvaani ja olen ymmärtänyt oman hyväosaisuuteni tässä maailmassa, Karkinen toteaa.
Rauhan, kestävän talouden ja ympäristön puolesta
Vuonna 2004 perustetun nuorisoverkoston jäseneksi voivat liittyä kaikki maailmanmuuttamisesta innostuneet 13–35 -vuotiaat. Verkoston toiminta on vapaaehtoisten itse suunnittelemaa ja toteuttamaa.
Changemaker järjestää kampanjoita, joilla tuodaan esille epäoikeudenmukaisuutta tuottavia rakenteita ja kannustetaan ihmisiä niiden muuttamiseen. Toimintamalleina ovat muun muassa päättäjille suunnatut vetoomukset, katutempaukset ja tapahtumaständit. Changemaker julkaisee
Globalisti
-lehteä, toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja järjestää koulutustapahtumia. Suomen Changemaker pitää myös yhteyttä kansainvälisiin sisarverkoihinsa, kuten Norjan ja Kambodzhan Changemakeriin.
– Vaikuttamistoimintamme pääteemoja ovat rauha, talous ja ympäristö. Niihin liittyen nostamme esiin myös kehitysmaiden näkökulmaa. Lisäksi kerromme siitä, miten Suomessa tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa ja purkaa epäoikeudenmukaisia rakenteita, Karkinen sanoo.
Maalaa kala: Allekirjoita vetoomus liikakalastusta vastaan
Changemakerin ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi turvapaikanhakijoiden tilanne, liikakalastus, ilmastokysymykset ja veronkierto. Haastatteluhetken jälkeen Karkinen oli menossa Helsingin Kalasatamaan, missä järjestettiin Maahanmuuttoviraston toiminnan vastainen mielenosoitus.
Changemakerin tämänvuotisena pääkampanjana on Kadonneet eväät. Changemaker kerää nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan Suomelta EU-tason toimia liikakalastuksen estämiseksi.
Vetoomus luovutetaan marraskuussa Suomen maatalous- ja ympäristöministerille. Kampanjatempauksessa ihmiset maalaavat kalan, jonka sisään oma nimi kirjoitetaan. Changemaker kokoaa niistä vapaana uivien kalojen merta esittävän taideteoksen.
– Monet ovat kiitelleet liikakalastus-kampanjamme toteutustapaa. Kampanjamme saavat yleensäkin myönteisen vastaanoton. Meillä on niissä aina jokin konkreettinen tavoite, emme vain toivo muutosta yleistasolla.
Vajaat sata aktivistia
Changemakeriin on liittynyt tähän mennessä yli 2000 jäsentä. Tämän vuoden aikana aktiivitoiminnassa on ollut vajaat sata nuorta eri puolilta Suomea. Paikallisryhmiä on ollut parhaimmillaan parillakymmenellä paikkakunnalla.
Tällä hetkellä paikallista toimintaa on ainakin pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Tampereella, Turussa ja Joensuussa. Karkisen mukaan jatkossa Changemaker saattaa järjestää aiempaa enemmän pop up -tyyppisiä tapahtumia.
– Lisäksi pidämme aiheitamme aktiivisesti esillä somessa. Toivomme tietysti, että toimintaamme tulee jatkossa mukaan entistä enemmän nuoria. Meiltä löytyy kyllä kaikille jotain tekemistä ja tehdä saa niin paljon kuin haluaa. Uudet ideat pääsevät meillä esiin. Changemakerissa tutustuu samanhenkisiin nuoriin, saa perehtyä asioihin ja pitää myös hauskaa.
”Uskoa ei voi erottaa muusta elämästä”
Changemaker on avoin kaikille nuorille maailmankatsomuksesta riippumatta.
– Emme kysy toimintaamme tulevien arvopohjaa. Koulutusviikonlopuissamme on vapaaehtoinen hartaushetki, mutta muuten toiminnassamme ei ole uskonnonharjoituksen elementtejä.
– Eri taustoista tulevat voivat toimia yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Itselläni on kristillinen vakaumus ja toimintani taustalla on kristillinen arvopohja.
Karkinen toteaa, että uskonasioita ei voi erottaa muusta elämästä. Jos vaikka rukoilee oikeudenmukaisuuden puolesta, on loogista myös muuten toimia niin, että oikeudenmukaisuus voisi toteutua entistä paremmin.
Karkisen havaintojen mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko edistää varsin aktiivisesti oikeudenmukaisuuden toteutumista.
– Kirkko on ollut turvapaikanhakijoiden puolella ja monet kirkon ihmiset ovat myös majoittaneet heitä. Kirkon Ulkomaanavun olemassaolo on itsessään merkittävää ja Lähetysseuralla on parhaillaan kampanja maattomien oikeuksien puolesta. Kirkko on aktiivinen ympäristöasioissa, on Yhteisvastuukeräystä ja niin edelleen, Karkinen listaa.
Karkisen mielestä kirkko pyrkii elämään niin kuin se opettaa. Aina kirkon kanta ei näy suoraan, vaan vaikutus ja toiminta voi olla vähäeleisempää. Kirkko tekee myös paljon hyviä asioita, jotka eivät ylitä uutiskynnystä.
– Tarvitseeko niiden aina ylittääkään? Karkinen kyselee.
”Ei saa jäädä lepäämään laakereilleen, ei saa hellittää”
Changemaker on ollut Karkisen elämässä monella tapaa merkittävä asia.
– Löysin myös aviomieheni Changemakerin toiminnasta. Tunsimme jo entuudestaan, mutta Changemakerissa tutustuimme paremmin. Myös mieheni toimii edelleen aktiivisesti tässä verkostossa.
Karkinen opiskelee valtio-oppia Jyväskylän yliopistossa ja on tällä hetkellä kandivaiheessa. Tarkemmat tulevaisuuden suunnitelmat ovat auki.
– Opinto-ohjauksen tunnilla opettaja totesi meille äskettäin, että suunnitelkaa rauhassa mitä työtä haluatte tehdä, mutta tilastojen mukaan 80 prosenttia kuitenkin päätyy johonkin aivan muuhun ammattiin.
– Ajattelen itsekin siten, ettei kovin tarkkoja visiointeja kannata tehdä. Uskon kuitenkin päätyväni työhön, jossa maailmaa voi olla jollakin tavalla muuttamassa.
Karkisella on edelleen samantapaista innostusta kuin Changemakerin toimintaan lähtiessään.
– Ei saa jäädä lepäämään laakereilleen, eikä saa hellittää. On oltava hereillä ja seurattava asioita. Tietyllä tavalla momentum on koko ajan ilmassa. Kehitys voi mennä eri asioissa eteenpäin tai taaksepäin.
– Monet järjestöt ja muut tahot pohtivat samanlaisia kysymyksiä. Yhdessä tehtävällä työllä voi olla suuri vaikutus, Karkinen toteaa.
Kuva: Pertti Keinänen
Ilmoita asiavirheestä