Viittomakieli on opettanut minulle, miten valtavan merkittävä asia katse on, kertoo viittomakielen ja selkokielen asiantuntija Riitta Kuusi Kirkkohallituksesta. Istumme vastatusten neuvottelupöydän ääressä. Kuusen katse on innostunut ja kirkas.
”Katseella pyydän Jumalalta voiman anteeksiantoon”
Viittomakielessä Jumala on oikealla ylhäällä. Katse häneen voi sisältää sekä pyynnön että rukouksen, mutta katseella otetaan myös vastaan, mitä Jumala meille antaa.
– Pitkään mietin, mistä tulee voima antaa anteeksi niille, jotka ovat minua verisesti loukanneet. Viittomakielinen Isä Meidän -rukous antoi tähän hätkähdyttävän vastauksen. Katseella pyydän sen voiman Jumalalta.
Tätä samaa ei pysty Kuusen mukaan yhtä kokonaisvaltaisesti ilmaisemaan puhutulla tai kirjoitetulla kielellä.
Syvästi sykähdyttävä on ollut myös Herran siunaukseen liittyvä oivallus. Puhutussa kielessä sanotaan ”Herra kirkastakoon kasvonsa meille”. Viittomakielessä kuitenkin viitotaan: ”Herra minun omat kasvoni kirkastaa”.
Riitta Kuusi näyttää, kuinka kirkastaminen ikään kuin vedetään omille kasvoille.
”Rivien välit ja nyanssit tulevat viittoessa näkyviksi”
Kirkossa päätettiin vuonna 1998, että kirkon keskeiset tekstit tarvitsevat yhtenäiset viittomakieliset käännökset. Teologit ja äidinkieleltään viittomakieliset tekivät lujasti töitä yhdessä. Vuonna 2001 ilmestyi viittomakielisen kirkkokäsikirjan ensimmäinen osa Sana tulee näkyväksi.
Raamatusta on nyt käännetty viittomakielelle Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit sekä Vanhan Testamentin alkukertomuksia. Erityisesti työskentely jouluevankeliumin parissa avasi Riitta Kuuselle uusia näkökulmia puhkituttuun tekstiin.
Kääntäjä Tomas Uusimäki kysyi teologeilta paljon hyviä kysymyksiä. Viittomakielen näkökulmasta on esimerkiksi olennaista, millä tavalla enkelit tulivat taivaasta ja miten ne menivät sinne takaisin. Tapahtuiko kaikki nopeasti, yhtäkkisesti vai vähitellen. Samoin häntä kiinnosti, palasivatko paimenet takaisin jonossa vai ryhmässä, juosten vai kävellen.
– Harvoin näitä tulee Raamattua lukiessa ajateltua. Mutta viittomakielessä on olennaista, miten asiat ovat ja miten ne tehdään. Rivien välit ja nyanssit tulevat viittoessa näkyviksi, Kuusi sanoo.
”Ei kukaan ole turvaton” viitotaan ”kaikilla turva on”
Viittomakielen sanajärjestys on usein toinen kuin puhutun kielen. Tästäkin voi seurata oivalluksia.
– Kieltoilmaukset ovat tyypillisiä meidän puhutulle hengelliselle kielellemme. Viittomakielessä ne muutetaan usein myönteisiksi. Se tuo ajatukseen erilaisen sävyn. Esimerkiksi Jumalan kämmenellä -virren kohta ”ei kukaan ole turvaton” viitotaan ”kaikilla turva on”.
Viittomakielessä myös asioiden ja maailman kerroksellisuus havainnollistuu. Kun Jeesuksesta puhutaan uskontunnustuksessa viittoen, hän menee konkreettisesti alas tuonelaan, vaikuttaa tässä elämässä neutraalissa tilassa ja nousee sitten taivaaseen paikkaan, jossa Jumala on.
Jeesus viitotaan osoittamalla Jeesuksen kämmenissä olevat naulan reiät, joista Jeesus tunnistettiin ylösnousemuksen jälkeen.
Evankeliumiteksteissä Jeesus sijoitetaan viittojan eteen, neutraaliin tilaan. Toisaalta esimerkiksi ehtoollisen asetussanoja lausuttaessa viittoja ottaa Jeesuksen roolin.
Jumalanpalveluksessa Jeesus viitotaan sijaitsemaan etuoikealla, pikkuisen neutraalin tilan yläpuolella.
– Näin ilmaistaan upealla tavalla, että Jeesus ei ole taivaassa vaan läsnä juuri tässä tilanteessa ja hetkessä, Riitta Kuusi kertoo.
”Lisää sävykkyyttä, rytmiä ja tunnetta myös tavalliseen messuun!”
Kirkossa ollaan Kuusen havaintojen mukaan usein eleettömiä ja äänenkäyttökin on monotonista. Ensin äänensävyt ja painotukset hävittivät ilmeet, ja sittemmin äänenkäyttökin on alkanut muistuttaa uutisten lukua.
Viittomakielellä olisi siis jumalanpalveluksille muutakin annettavaa kuin raikkaat teologiset oivallukset.
– Viittomakielessä käytetään koko kehon ilmaisuvoimaa ja tunneviestit ovat olennaisia. Tästä voitaisiin ottaa oppia myös tavallisiin jumalanpalveluksiin. Lisää sävykkyyttä, rytmiä, intensiivisyyttä ja tunnetta!
Saavutettavuus ei ole vain fyysinen asia
Kun puhutaan saavutettavuudesta, monelle tulee ensiksi mieleen fyysiset seikat: pääseekö jonnekin tilaan helposti pyörätuolin tai rollaattorin kanssa. Olennainen osa saavutettavuutta kirkossa on kuitenkin myös se, miten sanat ja sanoma avautuvat erityisryhmille.
Viittomakielisten ja näkövammaisten lisäksi tällaisia erityisryhmiä ovat esimerkiksi kehitysvammaiset, muistisairaat tai he, joille suomi on vieras kieli. Kielellinen ymmärrys voi heikentyä myös vaikkapa onnettomuuden seurauksena.
Selkokieli on ollut jossain määrin käytössä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa jo kauan, erityisesti kehitysvammaistyössä. Kun kirkon saavutettavuusohjelmaa ryhdyttiin tekemään vuonna 2010, päätettiin myös kirkon selkosivut uusia perusteellisesti. Nyt huomiota kiinnitettiin myös muihin selkokielestä hyötyviin ihmisryhmiin.
Suomessa on selkokielen tarpeessa noin puoli miljoonaa ihmistä.
– Lisäksi kristillisen perinteen tuntemus on lasten keskuudessa ohentunut eivätkä kristilliset käsitteet ole välttämättä heille tuttuja. Niinpä koululaisetkin hyötyvät esimerkiksi selko-Raamatusta, Riitta Kuusi sanoo.
”Siinä on selkokielen voima, asioita ei selitellä”
Selkokielessä suositaan yksinkertaisia päälauseita. Lauseenvastikkeet puretaan aina auki. Messun selkomukautuksessa asiat sanotaan lyhyesti ja kirkkaasti.
– Siinä on selkokielen voima, asioita ei selitellä. Esimerkiksi ehtoollisrukouksessa todetaan väkevästi: Jeesus kuoli puolestamme. Hän elää. Pelastus on totta.
Ennen synnintunnustusta puolestaan luodaan turvallinen tila toteamalla, että Jumala on. Jumala elää. Jumala tahtoo meille hyvää. Rukoilemme turvallisesti Jumalaa.
– Turvallisuuden alleviivaamiseksi olemme varoneet selkokielessä sanaa isä puhuessamme Jumalasta. Isään kun voi liittyä monenlaisia kokemuksia, myös huonoja.
Selkokielelle käännetyissä Raamatun teksteissä on pyritty säilyttämään runollisuus ja kauneus. Mystinen liturginen kieli jää selkojumalanpalveluksiin sitä kautta, että Isä meidän, uskontunnustus, Herran siunaus, Herra armahda, Jumalan karitsa ja ehtoollisen asetussanat ovat samassa muodossa kuin kaikissa muissakin messuissa.
”Kuvilla voi havainnollistaa, mitä kastejuhlassa tapahtuu”
Uusinta saavutettavuuden rintamalla kirkossa ovat Teemu Junkkaalan piirtämät kuvat, jotka on suunniteltu erityisesti puhevammaisten ja kehitysvammaisten tarpeisiin. Niitä voi ladata kirkon kuvapankista käyttöönsä kuka vain. Kuvat löytyvät kolmessa muodossa: värillisinä, mustavalkoisina ja ääriviivakuvina.
Kuvien avulla puhevammaisen henkilön tulkki voi havainnollistaa esimerkiksi kastejuhlassa asiakkaalleen, mitä juhlassa tapahtuu.
– Kansainvälisten kuvapankkien kuvat eivät aina istu meidän kulttuuriimme. Halusimme yhteiseen käyttöön kuvia, jotka nousevat suomalais-luterilaisesta perinteestä, Riitta Kuusi kertoo.
”Jumala on verbi, Jumala toimii”
Toiminnallisten kuvien lisäksi työryhmä pyrki löytämään kuvat myös Jumalan kolmelle persoonalle.
– Tämä oli melko kunnianhimoinen tehtävä. Perinteisten kuvasymbolien rinnalle loimme dynaamiset kuvat, joissa kädet ovat merkittävässä roolissa. Lähdimme siitä ajatuksesta, että Jumala on verbi. Jumalan kaikki kolme persoonaa toimivat.
Kuvissa Jumalan käsi esimerkiksi kannattelee maapalloa ja toinen käsi siunaa sitä ylhäältä päin. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kädet ovat kaikki hiukan eriväriset. Pyhän Hengen symbolissa kädet ovat asennossa, joka merkitsee kyyhkystä. Yhdessä kuvassa maapallo on sijoitettu suuren Jumalan sydämen kuvan sisään.
– Kuvilla haluamme viestiä, että Jumala on Luoja, joka ei ole jättänyt luomakuntaa oman onnensa nojaan. Maapallo lepää tukevasti Jumalan kämmenellä.
Kuva: Jukka Granström. Riitta Kuusi viittoo sanan ”aamen”.
Katso myös video, jolla Riitta Kuusi näyttää ensin erään Isä meidän -rukouksen viittomiseen liittyvän teologisen oivalluksensa, viittoo sen jälkeen muutamia keskeisiä kristinuskon termejä ja viittoo lopuksi koko Isän meidän -rukouksen.
Korjaus 18.9.2017: Kääntäjän nimi on Tomas Uusimäki eikä Tuomas, kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.