Kulunut vuosi on ollut monin tavoin sellainen, että happi alkaa ihmiseltä olla tässä vaiheessa vähissä.
Raakaa sotaa on jatkunut sekä Ukrainassa että Lähi-idässä mutta vähemmän huomiota saaneesti muuallakin kuten Sudanissa. Ukrainan ja Lähi-idän tilanteet ovat levinneet varsinaisten sotakenttien ulkopuolellekin poliittisena riitelynä, mielenosoituksina, antisemitisminä, terroritekoina, kiusantekona ja hybridivaikuttamisena. Sen päälle vielä Yhdysvaltojen vaalit ja maailman tasapainoa horjuttava vaalivoitto sekä kotimaisen politiikan riidat ja kireys. Kaikki tämä on lisännyt polarisoitumista sekä yleistä kireyttä, pahoinvointia ja ahdistusta.
Kaikesta tästä huolimatta joulu kuitenkin koittaa meille jälleen kerran. Ja kaikesta uskonnonvapauteen ja uskonnosta vapautumiseen kiertyvästä kiistelystä huolimatta joulua ei olisi, ellei vaatimaton pariskunta olisi matkannut Nasaretista Betlehemiin, ellei Jeesus olisi syntynyt seimeen, elleivät enkelit olisi ilosanomaa paimenille tuoneet.
Joulun sanoma on vastapaino kaikelle kipeälle ja pahalle tässä maailmassa: ”Älkää pelkätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja.” Sillä vapahdusta me ihmiset tarvitsemme riidoistamme, sodistamme, vaivoistamme ja suruistamme. Niin tarvitsee koko luomakunta. Että happi kulkisi meissä ja voisimme elää iloisina ja rauhassa.
Kotimaan toimitus toivottaa kaikille levollista ja siunattua joulua!
Ilmoita asiavirheestä