Lumijoen kirkkoon on kevyt pyöräilymatka kunnan joka kolkasta. Seurakuntalaisia on vähän vajaat kaksi tuhatta. Lähes puolet heistä mahtuisi yhtaikaa kirkkoon, jota kutsutaan Lakeuden Katedraaliksi. Väkimäärään nähden kirkossa käydään kohtuullisen hyvin, tuumaa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Seppo Pietilä.
– Enempikin väkeä saisi silti kirkossa käydä. Muuten porukka on kyllä aktiivista. Kun talkoita järjestetään, niihin löytyy aina tekijöitä. Jos oman seurakunnan eteen pitää jotain tehdä, se tehdään, Pietilä kertoo.
Vapaaehtoistoiminta on pienen seurakunnan taloudelle ja toiminnalle ensiarvoisen tärkeää, jos mielitään pysyä itsenäisinä.
– Lumijokiset ovat itsenäisesti ajattelevaa porukkaa. Haluamme pysyä itsenäisinä niin kunnassa kuin seurakunnassakin. Työntekijäjoukko on sellainen, jolle pystytään maksamaan palkkaa.
Nuorisotyötä hoitaa vapaaehtoinen
Seurakunnan palkkalistoilla on nyt viisi työntekijää: kirkkoherra, kanttori, diakonissa–seurakuntasihteeri, lastenohjaaja ja seurakuntamestari.
– Ainoa, mikä meiltä puuttuu, on nuorisotyöntekijä. Asiasta on keskusteltu vuosia luottamushenkilöiden kesken, mutta verotulot eivät anna mahdollisuutta palkata.
Nuorisotyötä hoitaa lumijokiseen tapaan vapaaehtoistyöntekijä. Taloushallinnon palvelut sen sijaan on ostettu.
– Ostamme Oulun seurakuntayhtymältä yhteistyösopimuksella talouspäällikön palvelut. Ja tämän vuoden alussa liityttiin alueellisen keskusrekisterin asiakkaaksi Ouluun.
Säästöhengessä seurakunnan luottamushenkilöt ovat tehneet myös yhteisen päätöksen, että kokouspalkkioita ja matkakorvauksia ei peritä.
Ehdokkaiden etsijöiden kannattaa pommittaa ja painostaa
Seurakunta- ja talousasiat ovat Pietilällä hyvin hyppysissä. Hän teki pitkän työuran naapuriseurakunta Limingan talouspäällikkönä, ja vielä ennen eläkkeelle jäämistään hän selvitti seurakuntien yhdistymisprosesseja Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa.
Luottamushenkilöura urkeni eläkevuosina, kun Pietilä muutti Lumijoelle.
– Minulla oli kiinnostusta seurakuntatyötä kohtaan, ja kun se oli tuttua, uskalsin lähteä ehdokkaaksi. Oli myös tärkeää, että ne, jotka keräsivät nimiä ehdokaslistalle, aktiivisesti pommittivat ja painostivat, Pietilä leukailee.
Ensimmäinen luottamushenkilökausi Pietilällä kului kirkkoneuvoston varapuheenjohtajana ja seuraavat kaksi kautta kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Tämän vuoden seurakuntavaaleissa hän ei enää aio asettua ehdolle.
– Pitää heittää nuoremmille näitä hommia. Olen täyttänyt 73 vuotta helmikuussa ja minulla on muita vapaaehtoishommia aika paljon.
Sopuvaaleista tuli sanomista
Viime vaalit olivat Lumijoen seurakunnassa sopuvaalit. Ehdokkaita saatiin yksi enemmän kuin valtuustossa oli paikkoja. Tuomiokapitulin luvalla yksi ehdokas voitiin karsia sovittelumenettelyllä.
– Siitä on tullut kylältä sanomista, kun eivät päässet äänestämään. Mutta seurakunnalle se oli parempi, sillä sopuvaaleissa päästiin taloudellisesti helpommalla.
Tämän vuoden vaaleihin ehdokkaita toivottavasti löytyy äänestettäväksi asti. Valituille on luvassa leppoisia kokouksia.
– Meillä ei pönötetä kokouksissa. Siellä lasketaan leikkiäkin ja nauretaan ja jaetaan henkilökohtaisia asioita, tilanteitten mukaan.
Luottamustehtävissä tarvitaan niin virkamiehiä kuin maanviljelijöitä
Viranhaltijana Seppo Pietilä näki, kuinka tärkeää on, että luottamushenkilöt auttavat ja tukevat päätöksillään viranhaltijaa.
– Viranhaltijat suunnittelevat asiat, mutta luottamushenkilöt antavat niille siunauksensa.
Asioiden käsittelyssä auttaa, jos luottamushenkilöiltä löytyy monen alan asiantuntemusta.
– Minusta on tärkeää, että luottamustehtävissä olisi niin virkamiehiä kuin viljelijöitä, jotta tieto olisi mahdollisimman monipuolista. Ja aina kun luottamushenkilö ei jotakin tiedä, hänen pitäisi ottaa selvää.
Seurakuntien talousasioita Pietilä ei pidä niin mutkikkaina, etteikö niiden käsittelyssä maalaisjärjelläkin pärjäisi.
– Tämän hetken parhaan tiedon mukaan asiat valmistellaan ja päätetään. Lumijoki on velaton seurakunta. Niillä kirkollisveroilla, mitä tulee, pidetään niitä työntekijöitä, mitä pystytään. Muutoin haaskaaminen on kielletty! Ja näin pienessä seurakunnassa pitää tehdä vapaaehtoistyötä ja talkoita, Pietilä linjaa.
Edessä seurakunnan satavuotisjuhlat ja neljät vaalit
Lumijoella valmistaudutaan tänä vuonna neljiin vaaleihin. Kirkkoherran virkaan hakuaikaa on huhtikuun 23. päivään asti ja äänestämään päästään syksyllä.
Syksyllä ovat lisäksi seurakuntavaalit ja kukaties maakuntavaalitkin. Elokuussa lumijokiset käyttävät äänivaltaansa myös Oulun hiippakunnan piispanvaalissa.
Luottamushenkilöt valmistelevat parhaillaan myös seurakuntansa satavuotisjuhlavuotta.
– Yhtenä juhlatapahtumana meillä oli jo Tornion teatterin näyttelijä Pauli Mahlamäki esittämässä kirkossa Markuksen evankeliumin. Jossain vaiheessa syksyllä pidämme varmaankin satavuotisjuhlat.
Satavuotisjuhlan tarkemmasta ohjelmasta Pietilä vaikenee vielä visusti. Lumijokisen talkoohengen huomioon ottaen voisi kuitenkin olettaa, että juhlapöydässä tarjotaan vastapyydettyä lähikalaa.
Pietilän kodista on merelle vain parikymmentä metriä. Hän on rekisteröitynyt eläkkeellä ollessaan ammattikalastajaksi – tai kaupalliseksi kalastajaksi, kuten nykyään sanotaan.
– Tulee lähdettyä ulos säännöllisesti, ja saa raikasta ilmaa. Verkkoja on jäänkin alla, mutta kalaa saa yleensä aika vähän. Jos eläke ei tulisi säännöllisesti, en pystyisi kalastamaan.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä