Valtiovarainvaliokunnan sali on juhlava tila. Nyt eduskunnan aloittaessa kevään istuntokauttaan on korkean salin vaaleanvihreiden seinien suojiin kokoontunut kolmisenkymmentä henkeä.
Paikalla on eduskunnan työntekijöitä, puolueiden ja kanslian väkeä sekä kymmenkunta kansanedustajaa. Tavallisesti medialta suljettuun tilaan pääsevät tänään myös toimittajat, kun salissa vietetään valtiopäivien avajaisten tunnustuksetonta juhlatilaisuutta.
Tunnelma on arvokas. Eduskunnan pukukoodin mukaisesti osallistujat ovat valinneet juhlaan ylleen tummia asuja.
Joku voisi kuvata tunnelmaa jopa hartaaksi, vaikka nyt ei kirkossa ollakaan.
VALTIOPÄIVIEN TUNNUSTUKSETON avajaisjuhla järjestetään nykyään vuosittain samaan aikaan Helsingin tuomiokirkossa vietettävän ekumeenisen juhlajumalanpalveluksen kanssa.
Juhlajumalanpalvelus on osa valtiopäivien avajaisten virallista ohjelmaa. Sen rinnalle vähitellen vakiintunut tunnustukseton vaihtoehto ei ainakaan vielä sitä ole.
Juhlaa järjestää eduskunnan tunnustuksettomien juhlamenojen ryhmä. Se on yksi monista eduskunnassa kokoontuvista vapaamuotoisista kerhoista.
Ryhmä on järjestänyt juhlan nyt kolmesti. Juhlan historia ulottuu kuitenkin kauemmas vuoteen 2017. Silloin vastaavan tilaisuuden kansanedustajille järjestivät Vapaa-ajattelijain liitto ja Suomen Humanistiliitto. Tilaisuus pidettiin Musiikkitalossa.
2020-luvun taitteessa eduskunnan puhemiesneuvoston nimeämä juhlamenotyöryhmä pohti, voisiko tunnustukseton tilaisuus tulla osaksi avajaisten virallista ohjelmaa. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti kansliatoimikunta päätti, että ei voi.
Työryhmä kuitenkin ehdotti samalla, että tilaisuuden järjestämisestä kiinnostuneet edustajat voisivat perustaa ryhmän, joka vastaisi tilaisuuden järjestelyistä. Ryhmä voisi anoa toimintatukea kansliatoimikunnalta ja tilaisuudet voitaisiin jatkossa järjestää eduskunnan tiloissa.
EPÄVIRALLISUUDESTA HUOLIMATTA tunnustuksettoman juhlan luonne osana avajaispäivää on vähitellen vakiintunut. Moni eduskunnassa työskentelevistä ehkä ajattelee sen jo olevan osa virallista ohjelmaa. Niin ainakin arvelee eduskunnan tunnustuksettomien juhlamenojen kerhon sihteeri, vihreän eduskuntaryhmän poliittinen asiantuntija Tero Suoniemi.
– Kutsun edustajille välittää eduskunnan hallinto. Siinä mielessä se on jo virallista.
Tänä vuonna tilaisuus mainittiin ensimmäisen kerran myös medialle lähetetyssä kutsussa. Eduskunnan viestinnästä kerrotaan, että syynä tähän olivat medialta viime vuonna tulleet kyselyt.
Suoniemi on osallistunut kaikkiin eduskunnassa järjestettyihin juhlatilaisuuksiin. Hänen mukaansa osallistujia on vuosittain pari tusinaa ja heistä kansanedustajia noin kolmannes.
– Tilaisuus ei ole valtavan iso, mutta se on sitäkin tärkeämpi niille, jotka valitsevat sinne tulla tunnustuksellisen tilaisuuden sijaan, Suoniemi sanoo.
Hänen mielestään tunnustukseton avajaisjuhla korostaa valtiopäivätyöskentelyn arvoa Suomessa ja samalla tasa-arvoa. Kaikilla on vakaumuksesta riippumatta oikeus samanlaisiin juhlallisuuksiin.
Juhlan järjestelyistä Suoniemen vastuulla on ollut muun muassa puhujakutsujen lähettäminen. Puhujat tilaisuuteen kutsutaan kunakin vuonna tunnustuksettomien juhlamenojen ryhmän valitseman teeman mukaisesti. Nyt jo vakiintuneen käytännön mukaan toinen puhuja tulee eduskunnan ulkopuolelta ja toinen on entinen tai nykyinen kansanedustaja.
– Tavoittelemme puheissa samanlaista juhlavuutta kuin juhlajumalanpalveluksen saarnassa. Puheen tulisi tarjota ruokaa ajatuksille ja pohdittavaa lainsäätäjille, Suoniemi kuvaa.
JUHLAN TEEMANA tänä vuonna on rauha ja demokratia. Juhlapuhujiksi on kutsuttu rauhanvälitysjärjestö CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas ja kansanedustaja Eva Biaudet (rkp).
He puhuvat keskittyneesti kuunteleville juhlavieraille poliittisen ilmapiirin kiristymisestä ja näköalattomuudesta.
Eva Biaudet nostaa demokratian suurimmaksi uhaksi välinpitämättömyyden. On tärkeää, ettemme menetä uskoa muutoksen mahdollisuuteen.
– Toivo ei ole naiviutta. Se on aktiivinen päätös toimia ja puolustaa demokratiaa silloin, kun se on vaikeaa, Biaudet sanoo.
Janne Taalaksen mukaan demokratian ja rauhan suurin uhka on luottamuksen rapautuminen siihen, että tulevaisuudella on meille tarjottavaa.
– Nostalgia ja pelottelu voivat toimia politiikassa hetkellisesti, mutta lopulta ne eivät anna ratkaisua, Taalas sanoo.
Hän vetoaa presidentti Mauno Koiviston tunnettuun ajatukseen: Jos emme varmuudella tiedä, miten käy, olettakaamme että kaikki käy hyvin.
KUN JUHLAPUHEET on pidetty, on musiikkiesityksen vuoro. Esiintymään on kutsuttu eteläpohjalainen harmonikkataiteilija Jonna Pirttijoki.
Ensimmäisen kappaleen jälkeen vallitsee hiljaisuus. Vähän niin kuin kirkossa silloin, kun kuulijat eivät ole ihan varmoja siitä, sopiiko täällä taputtaa. Lopulta aplodit alkavat.
Toinen kappale Jäähyväiset aseille saa osan kuulijoista herkistymään. Joku pyyhkii silmäkulmiaan.
– Tähän vaikuttavaan esitykseen on hyvä lopettaa, toteaa juhlan juontaja, eduskunnan kansainvälisen osaston johtaja, Laura Kamras.
Puheensorina valtaa tilan, ja juhlaväki lähtee jatkamaan avajaispäivää, monet luultavimmin pian alkavaan juhlaistuntoon. Sinne saapuvat pian myös Helsingin tuomiokirkossa ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen osallistuneet.
JUHLAAN OSALLISTUNUT kansanedustaja Aki Lindén (sd.) on luvannut jäädä vielä hetkeksi keskustelemaan. Hän on myös eduskunnan tunnustuksettomien juhlamenojen kerhon puheenjohtaja, vaikka toteaakin heti, että tehtävä on lähinnä muodollinen.
Oikeastaan kyse ei Lindénin mukaan ole edes varsinaisesta kerhosta. Sillä kun ei ole muuta toimintaa kuin tunnustuksettoman avajaistilaisuuden järjestäminen.
– Ja ehkä toisena vaikuttaa eduskunnassa siihen, että talo, siis eduskunta, järjestäisi tämän tilaisuuden.
Vuonna 2019 eduskuntaan valittu Lindén osallistui ensimmäisissä valtiopäivien avajaisissaan ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen. Hän kertoo pitävänsä perinnettä kulttuurisesti tärkeänä ja arvostavansa sitä. Mutta kun hän myöhemmin huomasi, että tarjolla on myös tunnustukseton tilaisuus, tuntui siihen osallistuminen luontevalta.
Siihen Lindén on tunnustuksettomissa avajaisjuhlissa kiinnittänyt huomiota, että niin juhlan järjestelijöissä kuin osallistujissa painottuvat vasemmistopuolueiden ja vihreiden edustajat. Se on hänestä mielenkiintoista, sillä kirkkokuntiin kuulumattomia ja ”vapaa-ajattelijoita” on muissakin puolueissa.
– Luulen, että jos tämä olisi vielä enemmän virallinen osa avajaispäivää, niin ehkä se kokoaisi vähän laajemmin edustajia. Saattaa olla, että jotkut ajattelevat tämän olevan jonkunnäköinen varjotapahtuma.
Päivän juhlapuheista Lindénin mieleen jäi päällimmäisenä ajatus haastavista ajoista. Lopulta kotimaan melskeet tuntuvat sittenkin pieniltä, kun ajattelee sitä, mitä maailmalla tapahtuu: sotia, kauppasotia ja yleistä ilmapiirin kiristymistä.
– Siinä mielessä oli hyvin tärkeä teema, josta molemmat puhujat puhuivat.
Ilmoita asiavirheestä