Risto Jukko kertoo, miten kirkossa suhtaudutaan sisäasiainministeri Päivi Räsäsen (kd.) Helsingin Sanomissa esittämiin kantoihin seurakuntien lähetystyön tukemisesta. Jukon mukaan kannanotto ei ole johtamassa toimenpiteisiin.
Kirkkohallituksessa työskentelevä Jukko vastasi Kotimaa24:n kysymyksiin:
Sisäasiainministeri Päivi Räsänen otti Helsingin Sanomissa (19.12.) kantaa pääkaupunkiseurakuntien päätöksiin evätä lähetystukia tietyiltä lähetysjärjestöiltä niiden kielteisen suhtautumisen takia rekisteröityihin parisuhteisiin tai naispappeuteen. Räsänen puolustaa järjestöjä ja kysyy muun muassa, syrjivätkö seurakunnat jäseniään evätessään kirkon virallisten lähetysjärjestöjen rahoitusta. Hän odottaa kirkon sisäiseltä hallinnolta ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista. Johtaako kirkollisista asioista vastaavan ministerin kannanotto kirkossa joihinkin toimenpiteisiin?
– Sisäasiainministeri Päivi Räsäsellä on, kuten kenellä tahansa, oikeus kommentoida pääkaupunkiseudun seurakuntien päätöksiä. Näen hänen kannanottonsa kirkon jäsenenä yhtenä monista asiaa kommentoineista kannanotoista, joka ei käsittääkseni johda mihinkään erityisiin toimenpiteisiin.
Räsäsen mukaan aiemmin kaikki kirkon seitsemän virallista lähetysjärjestöä olivat samalla viivalla talousarviomäärärahoja jaettaessa ja määrärahan myöntämiseen oli selkeä ohje. Nyt seurakunnilla on kuitenkin vapaus harkita, mitä järjestöjä he tukevat. Onko näin, ja millä säännöillä seurakuntien jakopolitiikka nykyisin toimii ja olisiko siihen syytä tehdä muutoksia?
– Kirkon lähetystyön toimikunta on antanut suosituksen vuonna 2008 talousarviomäärärahojen myöntämisestä kirkon lähetysjärjestöille. Ymmärtääkseni seurakunnat yleisesti ottaen seuraavat näitä suosituksia, mutta on muistettava, että seurakunnat ovat tässä suhteessa itsenäisiä. Niillä on vapaus päättää oman tukensa kohdentamisesta kirkon lähetysjärjestöille haluamallaan tavalla. Olisi tärkeää, että seurakunnat myöntävät talousarviomäärärahoja kokonaiskirkon linjan ja suositusten mukaisesti. Niin kauan kuin kirkon päättävät elimet eivät ole todenneet, että jokin tai jotkut nykyisistä lähetysjärjestöistä eivät enää ole kirkon lähetysjärjestöjä, seurakunnilla ei ole estettä myöntää kenellekään niistä talousarviomäärärahojaan.
Räsänen totesi myös kannanotossaan, että hallintolain mukaan päätöksenteko ei saa perustua epäasiallisiin tai hallintotoiminnalle muuten vieraisiin perusteisiin. Päätöksenteon pitäisi hänen mukaansa tapahtua myös ennalta määrättyjen, yleisesti hyväksyttävien ja tasapuolisesti sovellettavien perusteiden mukaan. Mikä on oma kantanne, kun pääkaupunkiseurakunnissa on evätty tiettyjen järjestöjen lähetysmäärärahoja, ovatko päätökset tapahtuneet demokratian periaatteiden ja hallintolain pelisääntöjen mukaan?
– Minusta on hyvä, että asioista keskustellaan. Toivon vain, että se tapahtuu sisällöllisesti ja asianomaisten kesken. Tämän suuntaisesta ovat hyviä esimerkkejä piispa Askolan koolle kutsuma pyöreän pöydän tapaaminen (9.12.) ja kirkon kaikkien lähetysjärjestöjen yhteinen adventtiviesti (Kotimaa 15.12.). Toisen kohtaamisen on hyvä tapahtua toista kuunnellen ja kunnioittaen.
Lue myös: Räsänen asettaa kirkon demokraattisuuden kyseenalaiseksi
Tutkija: Ministeri Räsäsen laittomuussyytökset pitäisi selvittää
Räsänen: Kirjoitukseni ei ollut mikään toimeksianto kirkolle
Ilmoita asiavirheestä