Kansalaisjärjestöjen poliittisen vaikuttamistyön tilaa on alettu rajoittaa huomattavasti useissa maissa, todetaan kirkollisten kehitysjärjestöjen katto-organisaatio ACT-allianssin raportissa. Järjestöt, jotka tukevat kansalaisia vaatimaan ihmisoikeuksiaan tai nostavat esiin maaoikeuskysymyksiä, ovat kohdanneet häirintää ja toimintansa kriminalisointia. Suomessa Kirkon Ulkomaanapu on ACT-allianssin jäsenjärjestö.
Vaikka kansalaisjärjestöjen rooli on kasvanut 1990-luvulta lähtien, on niiden poliittisen toiminnan tilaa alettu rajoittaa huomattavasti monissa maissa ympäri maailman.
– Monet kehitysmaat toivottavat kansalaisjärjestöt tervetulleiksi tuottamaan palveluja eli auttamaan valtiota suoriutumaan sille kuuluvasta roolista. Usein nämä samat valtiot haluaisivat kuitenkin kieltää kansalaisyhteiskunnalta sille kuuluvan toisen keskeisen roolin: yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja poliittisen toiminnan haastamisen, Kirkon Ulkomaanavun ihmisoikeusasiantuntija Anna Salmivaara kertoo.
ACT-allianssi on kiinnittänyt tähän huomiota raportissaan Shrinking political space of civil society action. Tilannetta on tutkittu eri puolilla maailmaa kymmenessä maassa, jossa ACT:in jäsenjärjestöjen toimintaa on rajoitettu. Esimerkkejä tästä ovat järjestöjen työn kriminalisointi, hankaloittaminen hallinnollisin ja oikeudellisin rajoituksin sekä työntekijöiden häirintä ja pelottelu.
Kirkon Ulkomaanavun kohdemaista esimerkiksi Kambodzhassa on nyt käsittelyssä kansalaisyhteiskunnan toimintaa voimakkaasti rajoittava laki. Myös esimerkiksi Hondurasissa, missä Kirkon Ulkomaanapu tukee pienviljelijöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, järjestöjen toimintavapaudet ovat kaventuneet merkittävästi vuoden 2009 vallankaappauksen jälkeen. Valtio on kovin ottein kukistanut mielenosoituksia, ja maassa on raportoitu toimittajien ja ihmisoikeusaktivistien murhia.
Julkaistuun raporttiin voi tutustua täällä.