MTT:n tuoreen arvion mukaan Suomen kauppojen ruokahävikki on reilut 65 miljoonaa kiloa vuodessa. Kauppojen ruokajätemäärä on viime vuosina suhteellisesti pienentynyt ja se on noin puolet kotitalouksien hävikistä. Eniten jätteisiin päätyy hedelmiä, vihanneksia ja leipää.
Suomalaisista vähittäis- ja tukkukaupoista ruokaa päätyy biojätteisiin 65–75 miljoonaa kiloa. Tämä tarkoittaa 12–14 kiloa jokaista suomalaista kohti.
Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteesta käynnistetyssä hankkeessa selvitettiin kauppojen ruokahävikkimääriä ja hävikin syitä Pohjoismaissa. Suomessa tutkimusta johti MTT.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on aiemmin Foodspill-tutkimuksessa selvittänyt kotitalouksien ruokahävikkiä, joka on 20–30 kiloa suomalaista kohti. Se on noin kaksinkertainen verrattuna kauppojen hävikkiin. Kotitalouksien hävikkilaskelmassa mukana oli vain syömäkelpoinen ruoka, kun taas kauppojen hävikkiin laskettiin käytännön syistä esimerkiksi hedelmien kuoret ja eläinten luut.
Kauppojen jätemäärät vähentyneet
Kauppojen jätemäärät ovat viime vuosina suhteellisesti vähentyneet.
Tietyn hävikkimäärän syntymistä on vaikea välttää, sillä kaupat haluavat tarjota erinomaista palvelua ja pitää yllä mahdollisimman laajaa valikoimaa. Kuluttajat odottavat, että kauppojen tarjonta on runsas ja kattava koko aukioloajan. Esimerkiksi tuoretta leipää tulisi olla tarjolla aina sulkemisaikaan saakka.
Tutkimushankkeen haastateltavilta tiedusteltiin keinoja, joilla ruokahävikkiä pystytään kaupoissa vähentämään. Päiväystä läheneviä tuotteita voisi nykyistä enemmän myydä alennuksella, jolloin kuluttajat saisivat ostaa muuten poistettavaksi joutuvia tuotteita.
Kunnollisia, mutta myymättä jääneitä elintarvikkeita pitäisi voida lahjoittaa tarvitseville entistä helpommin ja viimeisen myyntipäivän ohittaneita elintarvikkeita täytyisi hyödyntää paremmin, esimerkiksi eläinten ruuaksi. Tällöin vältettäisiin ruoan muuttuminen pelkästään jätteeksi.
Kuluttajat voisivat antaa palautetta kaupoille sekä kertoa arvostavansa hävikin vähentämistä ja haluavansa suosia asian huomioivia kauppaketjuja.
MTT:n tutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan muissa Pohjoismaissa henkilöä kohti laskettu kauppojen ruokahävikki näyttäisi olevan hieman pienempi kuin Suomessa.
Katajajuuri on seurannut kansainvälistä tilannetta ja keskusteluja.
Äskettäin pidetyssä YK:n laajassa Save Food -tapahtumassa Düsseldorfissa YK julkisti tutkimuksen, jonka mukaan ruokaa haaskataan globaalisti jopa 1,3 miljardia tonnia.
– Tulosten mukaan esimerkiksi eurooppalaiset kotitaloudet tuhlaavat ruokaa suuria määriä. Tässä kisassa suomalaiset taloudet eivät onneksi pärjää, Katajajuuri toteaa.
Lue myös: ”Maitojauheella ei elä” – Ruokapankit vaarassa rapautua
Ilmoita asiavirheestä