Aikaa lapselle – Arvoa kasvatukselle ja Kymmenen kysymystä kasvatuksesta -kirjassa. Molemmat muistuttavat, että kotikasvatuksen tuki ja vanhempien kasvatustehtävän arvostaminen ovat tehokkaimpia keinoja myös lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.
– Pienet lapset toivovat lyhyempiä hoitopäiviä ja koululaiset enemmän perheen yhteistä aikaa. Lasten kasvatusta ei voi hoitaa etätyönä. Olisi lyhytnäköistä hakea valtion talouden tasapainoa ja työurien pidentämistä lapsiperheiden kustannuksella, linjaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
Suomalainen kasvatuskulttuuri kaipaa uudistumista
Kymmenen kysymystä kasvatuksesta -kirjan tarkoituksena on kyseenalaistaa suomalaista kasvatuskulttuuria hallitsevia näkemyksiä. Keskustelua ovat herättämässä lapsiasiavaltuutetun ohella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seurakunnalliset lapsi- ja nuorisotyön palvelujärjestöt sekä Suomen Vanhempainliitto.
Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä arvioi suomalaisen lasten kasvatuskulttuurin olevan luonteeltaan etäistä.
– Suomessa on ihannoitu itse pärjäämistä ja niin tehtäessä tukahdutettu läheisyyden ja tuen saamisen tarpeita. Tämä on osaltaan vaikuttanut aikuisiän masennuksen ja riippuvuuksien yleisyyteen, Jukka Mäkelä pohtii. Hän painottaa lapsen viesteihin vastaamisen, yhdessä onnistumisen sekä kosketuksen merkitystä.
Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila haluaa puolestaan lopettaa vastakkainasettelun kodin ja koulun välillä. Hänestä on tärkeä tiivistää vanhempien ja koulun kasvatuskumppanuutta sekä vanhempien yhteistyötä.
Jokainen aikuinen kasvattaa esimerkillään
Vanhempien ohella lapsiin vaikuttavat koulu, media, mainonta ja harrastukset. Siksi on tärkeä korostaa aikuisten yhteistä kasvatusvastuuta.
– Jokainen aikuinen kasvattaa ainakin esimerkillään, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Hän pitää tärkeänä aikuisten hyvää esimerkkiä erilaisuuden hyväksymisessä ja kaverisuhteiden tukemisessa.
– Etenkin erilaisiin vähemmistöihin lukeutuvat lapset ja nuoret kokevat arjessaan oudoksuntaa ja ulkopuolelle jättämistä, johon myös aikuisten tulee aktiivisesti puuttua, lapsiasiavaltuutettu korostaa.
Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2011 on päättäjän käsikirja lapsiystävälliseen Suomeen. Kasvatusteeman ohella se tuo esiin lasten ja nuorten kokemustiedon hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä ja yhdyskuntasuunnittelussa. Vuosikirja on julkaisuna suomen- ja ruotsinkielinen.
Molemmat jutussa mainitut kirjat ovat ladattavissa ilmaiseksi lapsiasiavaltuutetun
verkkosivuilta
.