Peruskoulun tuntijaon uudistus kaatui hallituksessa ristiriitaisuuksiin eilen. Uskonnonopettajien kannalta päätös on helpotus, sillä uskonnonopetukselle olisi esitetty vähennystä.
Tämän tietää Suomen uskonnonopettajainliiton puheenjohtaja Hannu Koskinen, joka oli loppusuoralle asti tietoinen hallituksen kädenväännöstä.
Paljonko vähennystä olisi peruskoulun nykyisesti uskonnon yhdestätoista vuosiviikkotunnista lopulta esitetty, sitä Koskinen ei tiedä prikulleen. Joka tapauksessa aivan hallitustyöskentelyn loppumetreille saakka näytti siltä, että uskonto oli joutumassa maksumieheksi muille oppiaineille.
Uskonnonopetuksen vähentäminen olisi Koskisen mielestä ollut valitettavaa ja surullista.
– Jos nyt ajatellaan Espoon (lahko) ja Ruotsin (terrorismi) tapahtumia, olisi kohtalokasta, jos uskontojen osaamista vähennettäisiin.
Koskinen puhuukin nyt aikalisästä, jolloin voidaan pohtia uskonnonopetuksen tärkeyttä. Hän toteaa, että uskonto on koko kulttuurin kannalta tärkeä asia. Sen opetus auttaa ymmärtämään eri kulttuureita ja palvelee myös rauhankasvatuksena.
Tällä hetkellä uskontoa on peruskoulussa yksitoista vuosiviikkotuntia. Siitä kolme viikkotuntia on yläkoulun puolella. Koskinen toivoo seuraavalta hallitukselta, jolle tuntijakouudistus nyt siirtyy, että yläkouluun tulisi vielä yksi vuosiviikkotunti lisää – tai vähintään niin että uskonnon opetuksen määrä pysyisi peruskoulussa samana.
Jos yläkoulussa olisi neljä vuosiviikkotuntia uskontoa, puolet tästä voisi Koskisen mukaan olla oman uskonnon opetusta, lisäksi opetettaisiin maailman uskontoja ja uskontojen ja katsomusten etiikkaa.
Ilmoita asiavirheestä