Marraskuussa 2010 pidetyissä seurakuntavaaleissa tärkeimmät äänestämissyyt olivat myönteinen suhtautuminen seurakunnan toimintaan, halu vaikuttaa seurakunnan asioihin ja äänestyspaikan sopivuus.
Äänestämisintoa lisäsivät myös äänestämisen kokeminen kansalaisvelvollisuudeksi ja ehdokkaan tunteminen.
Marraskuun vaaleissa äänestäjät pystyivät käyttämään vaalikonetta ensi kertaa valtakunnallisesti. Mitä nuoremmasta äänestäjäryhmästä oli kysymys sitä tärkeämmäksi äänestämissyyksi nousi mahdollisuus käyttää vaalikonetta. Enemmistö 16-24-vuotiaista piti vaalikoneen käyttömahdollisuutta tärkeänä äänestämissyynä, kun kaikista äänestäjistä tämä oli tärkeä syy joka neljännelle.
Tieto vaaleista levisi hyvin. Vain neljä prosenttia äänestämättä jättäneistä seurakuntien jäsenistä piti syynä sitä, ettei tiennyt vaaleista. Äänestämättä jättäneistä 18-29-vuotiaista tietämättömiä vaaleista oli seitsemän prosenttia ja 16-17-vuotiaista yhdeksän prosenttia. Kaikkein yleisin syy olla äänestämättä oli se, ettei seurakuntavaaleissa ole tapana äänestää.
Kolmasosa äänestämättä jättäneistä äänestäisi varmasti, jos käytössä olisi postiäänestysmahdollisuus. Samoin kolmasosa kertoi, että äänestäisi verkossa. Lähes kolmasosa sanoi äänestävänsä varmasti, jos tuntisi jonkun ehdokkaan henkilökohtaisesti.
Vastaajat pitivät tärkeimpinä ehdokkaan valintaan vaikuttavina asioina ehdokkaan taitoa ja kykyä asioiden määrätietoiseen ajamiseen ja sitä, että ehdokas ajaisi äänestäjälle tärkeitä asioita seurakunnassa.
Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta suorittamasta tutkimuksesta. Tutkimukseen haastateltiin 1501 henkilöä välittömästi seurakuntavaalien jälkeen.
Ilmoita asiavirheestä