Kauniin syyssään vallitessa Helsingin Pyhän sydämen kappelissa tehtiin kirkkohistoriaa. Suomen maaperällä vihittiin Luther-säätiön jumalanpalveluyhteisöjen palvelukseen papeiksi neljä nuorta miestä.
Luther-säätiön (virallisesti Suomen ja Ruotsin lähetysprovinssin) piispa Matti Väisästä vihkimisessä avustivat ruotsalaiset Missionsprovinsenin piispat Roland Gustafsson ja Göran Beijer.
Markus Nieminen vihittiin Hämeenlinnan Matteus-yhteisönpapiksi, Eero Pihlava Helsingin Markus-yhteisöön, Jani-Matti Ylilehto Kokkolan Andreas-yhteisöön ja Sami Liukkonen Mikkelin Tiitus-yhteisöön papiksi.
Vihkimisen jälkeen Luther-säätiöllä on työsuhteessa 15 pappia. Piispa Matti Väisänen ja hänen vihkimänsä papit eivät ole Suomen luterilaisen kirkon pappeja, kuten eivät Ruotsissa Missionsprovionsenin vihkimät suomalaisetkaan.
Vihkimistilaisuuden käsiohjelmassa oli lainauksia Lutherilta, Tuomas Kempiläiseltä ja Anselm Canterburylaiselta. Augburgin tunnustuksesta oli lainaus, jolla Luther-säätiössä perustellaan pappisvihkimyksen ottamista omiin käsiin ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon järjestyksen sivuuttamista:
“Milloin siis varsinaisista piispoista tulee evankeliumin vihollisia tai kun he kieltäytyvät vihkimästä pappeja, seurakunnat säilyttävät silti oikeutensa. Sillä missä ikinä on seurakunta, siellä sillä on oikeus evankeliumin virkaan. Sen vuoksi on välttämätöntä, että seurakunta säilyttää oikeuden kutsua, valita ja vihkiä viran hoitajia. Tämä oikeus on nimenomaan seurakunnalle annettu lahja, jota ei mikään inhimillinen auktoriteetti voi siltä riistää.”
Kolehti messussa kerättiin Simo Kivirannan paimenrahastolle, jonka tarkoitus on tukea nuoria pastoreita.
