Hiljattain pääministeri Jyrki Katainen (kok.) keskusteli arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa Suomen henkisestä ilmapiiristä. Ensi tiistaina valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) puhuu piispojen kanssa eettisestä markkinataloudesta. Poliitikot hakevat nyt kirkkoa keskustelukumppaniksi.
– Olin viime kesänä vierailulla Vatikaanissa ja sain idean ekumeenisesta tilaisuudesta. Olen käynyt useita mielenkiintoisia keskusteluja myös arkkipiispa Mäkisen kanssa. Olen tyytyväinen, että tämä tilaisuus järjestyy luterilaisen, ortodoksisen ja katolisen kirkon edustajien kanssa. Näen, että Suomessa tällaiselle keskustelulle on kova kysyntä, ministeri Urpilainen sanoo Kotimaa24:lle.
Tiistai-iltana Helsingin yliopistolla järjestettävän valtiovarainministeriön tilaisuuden teemana on Voiko etiikkaa ja taloutta yhdistää? Panelisteina ovat Mäkisen ja Urpilaisen lisäksi Suomen ortodoksisen kirkon metropoliitta Ambrosius ja katolinen piispa Teemu Sippo.
Urpilainen kertoo näkevänsä tilaisuuden osana laajaa pohdintaa, jota hän on käynyt kansainvälisissä yhteyksissä talousvaikuttajien, tutkijoiden ja poliitikkojen kanssa. Hän odottaa tiistailta moniäänisyyttä, uusia näkökulmia ja mielenkiintoista keskustelua.
Urpilainen toteaa puhuneensa valtiovarainministerinä paljon eettisestä markkinataloudesta.
Finnwatchin selvityksen mukaan kuntienkaan hankinnoissa ei kiinnitetä riittävästi vastuullisuuteen huomiota. Miksi julkinen sektori ei osaltaan luo edellytyksiä eettiselle tuotannolle?
– Julkisen sektorin hankintaa ohjaavat säännöt ja periaatteet ovat monelta osin kunnossa ja perusteltuja. Kuitenkin esimerkiksi veromoraalin ja veroparatiisien hyödyntämisen osalta keskustelu on melko tuoretta. Eräällä tavalla avasimme sitä vuoden 2012 kuntavaalien korvilla. Eli kysymys on siitäkin jaetaanko eettiset näkemykset riittävän laajalti suomalaisissa kunnissa, julkisella sektorilla, Euroopassa, Urpilainen vastaa.
Hän katsoo, että EU:n uusi hankintadirektiivi ja sen kansallinen soveltaminen tarjoavat hyvän mahdollisuuden punnita näitä kysymyksiä.
– Oma näkemykseni on se, että veroparatiisien hyödyntäminen ei kuulu tulevaisuuden eettiseen markkinatalouteen.
”Leimakirveiden heittely ei auta”
Talousvaikuttaja Björn Wahlroos
sanoi taannoin, että yritysten tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen eivätkä ne ole hyväntekeväisyysorganisaatioita. Hänen mukaansa yritysten tehtävä ei ole tehdä ratkaisuja omistajiensa puolesta ainakaan eettis-moraalisissa kysymyksissä. Wahlroos tiivisti, ettei yrityksillä ole moraalia.
Uusi, paljon hypetystä saanut paavi Franciscus on ottanut voimakkaasti kantaa talouskysymyksiin. Franciscuksen mukaan radikaalit markkinatalousideologiat ovat saaneet aikaa näkymättömän tyrannian. Hän on yrittänyt kääntää talousjohtajien katseita pois mammonan palvomisesta ja auttamaan köyhiä.
Mitä miettii Urpilainen näiden herrojen ajatuksista. Valtiovarainministerin mukaan yritysten on pyrittävä kannattavaan toimintaan, mutta toiminnan on täytettävä yhteiskunnan asettamat moraaliset ja eettiset reunaehdot.
– Näen, että tämä on perusteltua myös niiden omalta kannalta etenkin pidemmällä aikavälillä. Vastakkainasettelu ei ole välttämättä tarpeen: hyvään yrityskansalaisuuteen kuuluvat nämä molemmat elementit: kannattavuus ja eettisyys. Hyviä esimerkkejä on paljon. Pidän myös tärkeänä, että yrityksille annetaan mahdollisuus korjata toimintaansa.
– Leimakirveiden heittely ei yksin auta, mutta myös vaativia puheenvuoroja ja herättelyä tarvitaan. Tässä mielessä paavinkin näkemykset varmasti puhuttelevat. Muutos eettisempään markkinatalouteen ei tapahdu itsestään, sitä on osattava vaatia ja siihen on myös yrityksiä ohjattava.
Suomen luterilainen kirkko on ollut viime vuosina varsin hiljaa talouseettisissä kysymyksissä. Toivooko valtiovarainministeri nyt, että eri kirkkojen piispat alkavat Suomessakin käydä aktiivista talouspoliittista keskustelua.
– Mielestäni keskustelu on aina hyvästä. Erilaiset näkökulmat parantavat keskustelun tasoa huomattavasti ja ovat aina tervetulleita.
Ilmoita asiavirheestä