Talouteen ja hyötyyn liittyvät seikat ovat merkittävin syy erota Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta, osoittaa tuore tutkimusartikkeli. Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 2/2022 julkaistu artikkeli väittää, että kirkosta eroamisen taustalla eivät ole ensi sijassa kohut tai arvokonservatiivien ja liberaalien välinen vastakkainasettelu, vaikka julkisuudessa eniten huomiota herättävätkin yksittäiset eropiikit.
Artikkelissa analysoitiin kirkosta eroamisen syitä Eroakirkosta.fi-palvelun aineistosta vuosilta 2011–2020. Mukana on tiedot yli 3 800 kirkosta eronneesta henkilöstä.
Analyysi osoittaa, että kirkosta erottiin selkeästi useimmin taloudellisten syiden vuoksi. Joka toisen eron syyn ilmoitettiin liittyvän niihin. Taloudellisiin syihin vetoaminen on lisääntynyt viime vuosina: vuonna 2020 kirkosta eroamisen syyksi annettiin lähes 60 prosentin todennäköisyydellä jokin taloudellinen syy, vuonna 2011 talous liittyi kirkosta eroamiseen vain 38 prosentin todennäköisyydellä.
Taloudellisia syitä korostivat etenkin 35–44-vuotiaat. Vähiten taloudellisten syiden takia erosivat nuoret aikuiset.
Noin neljännes kirkosta eronneista ilmoitti syyn liittyvän uskomuksiin ja oppeihin. Naiset vetosivat niihin useammin kuin miehet. Nuorimmat ikäryhmät erosivat muita todennäköisemmin uskoon ja oppiin liittyvistä syistä.
Arvot, kuten suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin tai naisten pappeuteen, ja poliittiset syyt, kuten kirkon ja valtion suhde tai kirkon suhtautuminen pakolaisiin, nousivat esiin noin joka kymmenennellä kirkon jäsenyyden jättäneellä. Tutkijat toteavat, että hieman yllättäen arvot ja politiikka eivät korostuneet erityisen voimakkaasti nuorilla eroajilla.
Todennäköisin kirkosta eroaja on alle 35-vuotias mies. Lähes puolet kirkosta vuosina 2011–2020 eronneista oli alle 35-vuotiaita. Lähes 58 prosenttia oli miehiä.
Eroaminen on ollut suosituinta joulukuussa, ennen verotusvuoden vaihtumista.
Tutkimusartikkelin kirjoittivat uskontotieteen tutkijatohtori Tuomas Äystö Helsingin yliopistosta, sosiologian yliopistonlehtori Aki Koivula Turun yliopistosta, uskontotieteen tohtorikoulutettava Anna Wessman Turun yliopistosta, kulttuurien tutkimuksen yliopisto-opettaja Jere Kyyrö Turun yliopistosta ja uskontotieteen professori Titus Hjelm Helsingin yliopistosta.
Artikkeliin voi tutustua täällä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä