Tasa-arvoista avioliittolakia koskeva lähetekeskustelu eteni eduskunnassa torstai-iltana tuttuja latuja. Aloite sai edustajat rintamalinjojen molemmin puolin ajoittain kiihtymään ja käyttämään värikästä kieltä. Salissa kuultiin muunnelmia tutuista argumenteista, joiden ääripäissä tulivat mainituiksi moniavioisuus, lähisukulaisten avioliitot ja seksuaalinen suuntautuminen muoti-ilmiönä.
Keskustelun vakavampaa antia olivat puheenvuorot, jossa käsiteltiin perustuslain yhdenvertaisuuspykälän tulkintaa. Jotkut kansalaisaloitteen puolustajat näkivät perustuslain edellyttävän avioliittolain muutosta.
Muun muassa edustaja Kimmo Sasi (Kok.) vastusti aloitetta ja muistutti, ettei perustuslaki eivätkä kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoita Suomea hyväksymään tasa-arvoista avioliittolakia.
Johannes Koskinen (Sdp.) myönsi, ettei perustuslaki edellytä lain muutosta, mutta totesi, ettei se sitä myöskään estä.
Useat kansanedustajat puolustivat kirkon oikeutta päättää itse siitä keitä se vihkii avioliittoon. Myös kansalaisille tehtyjen mielipidemittausten tuloksia tuotiin useampaan kertaan esiin. Aloitetta kannattanut Sdp:n Jouni Backman sanoi, ettei eduskunnan tehtävänä ole päättää suomalaisten arvoista vaan säätää lakeja.
Rkp:n Stefan Wallin nosti esiin sen, että Suomi on viimeinen Pohjoismaa, jossa ei ole tasa-arvoista avioliittolakia. Wallinin mukaan Suomen ulkopuolella oloa on entistä vaikeampi perustella ja Suomen on aika tulla ulos kaapista.
Peter Östmanin (Kd.) mukaan Suomi on hyvässä seurassa, kun maailman noin 214 valtiosta vain viidessätoista on sisällöllisesti tasa-arvoisen avioliittolain kaltainen lainsäädäntö.
Monet aloitetta puolustavat kansanedustajat pitivät lainmuutosta luonteeltaan pienenä ja teknisenä ja vastustajat puolestaan suurena ja paradigmaattisena muutoksena, jopa yhteiskunnan perussoluun perheeseen kajoamisena.
Lähetekeskustelu jatkui iltayhdeksään saakka, jonka päätteeksi kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista lähetettiin lakivaliokuntaan.
Ilmoita asiavirheestä