Nuorten hyvinvointiin panostaminen nousee yhtenä painopisteenä kirkon hallitusohjelmatavoitteissa

Rullalautailija Eiranrannassa Helsingissä alkuillasta 7. toukokuuta 2020., LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kirkkohallitus osallistuu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen muun muassa laatimalla eduskuntavaaleja edeltävänä syksynä omat hallitusohjelmatavoitteensa. Nyt ovat valmistuneet tavoitteet ensi huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen muotoiltavaa hallitusohjelmaa varten.

– Tavoiteohjelman asiat nousevat seurakuntien ja kirkon todellisuudesta. Kirkolla on koko valtakunnan kattava verkosto, kansliapäällikkö Pekka Huokuna sanoo.

– Kirkko toimii rakentavalla tavalla etukenossa jo silloin kun hallitusohjelmaa valmistellaan eikä vain jälkikäteen kritisoiden hallituksen toimia. On tärkeää tuoda päättäjien tietoon esimerkiksi diakoniabarometrin tuloksia sekä diakoniatyön kokemuksia.

Huokuna sanoo, ettei kirkko tahdo olla marginaalissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

– Kirkko tahtoo olla mukana edistämässä yhteisiä hyviä asioita.

Tällä kertaa kirkon hallitusohjelmatavoitteissa painotetaan kriisinkestävää yhteiskuntaa, jota rakennetaan tuomalla turvaa, toivoa ja luottamusta ihmisten arkeen. Osaltaan tämä korostus on noussut pandemian sekä sodan syttymisen seurauksena.

– Kirkko tuo toki jo omalla perustoiminnallaan toivoa ja luottamusta, Huokuna sanoo.

– Sen lisäksi kirkko on kriisiyhteisö tukemalla yksilöitä heidän maailmanlopulta tuntuvilta elämäntilanteissaan sekä tukemalla yhteisöjä esimerkiksi onnettomuuksien jälkeen.

Lisäksi ilmastokriisi, luontokato sekä taloudellisen tilanteen heikkeneminen ovat tavoiteohjelman mukaan vieneet yhteiskunnan perimmäisten kysymysten äärelle. Usko hyvään huomiseen on koetuksella.

Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus matalan kynnyksen tukeen

Kirkon tavoiteohjelmassa nostetaan esille seitsemän asiakokonaisuutta. Niitä ovat eriarvoisuuden vähentäminen yhteiskuntarauhan vahvistajana, nuorten hyvinvointiin panostaminen, tasapainoinen aluekehitys, uskonnonvapaus, uskontolukutaito, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden edistäminen sekä ilmastokestävän elämäntavan edistäminen.

Esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämistä on aikaisemminkin korostettu kirkon hallitusohjelmatavoitteissa. Edellinen tavoiteohjelma nosti esiin lapsiperheiden köyhyyden.

– Hintojen nousu vaikuttaa erityisesti vähävaraisiin kotitalouksiin. Siksi on odotettavissa taloudellisen tuen tarpeen kasvua. Palvelujärjestelmää pitää selkeyttää, monialaisen avun saamista yhdeltä luukulta edelleen kehittää.

– Eriarvoisuus ei ole pelkästään maantieteellinen etelä-pohjoinen -kysymys, vaan se näkyy jo saman kaupungin sisällä, Huokuna sanoo.

Omana kohtanaan korostetaan nuorten hyvinvointiin panostamista. Tavoiteohjelmassa puhutaan koronan, ilmastokriisin ja sodan aiheuttamasta kolmoiskriisistä.

– Nuorten tilanne on nyt selkeästi vaikeampi kuin neljä vuotta sitten, Huokuna sanoo.

Yhtenä myönteisenä esimerkkinä tavoiteohjelmassa mainitaan joissakin seurakunnissa toimivat matalan kynnyksen walk in -terapiat, joihin nuori pääsee ilman ajanvarausta.

– Jokaisessa kunnassa nuorilla pitäisi olla mahdollisuus matalan kynnyksen tukeen.

”Uskonto ei ole maailmasta mihinkään hävinnyt”

Uskonnonvapaus ja uskontolukutaito nousevat myös esiin kirkon hallitusohjelmatavoitteissa. Ensi vuoden alussa tulee kuluneeksi sata vuotta uskonnonvapauslain voimaantulosta.

Tavoiteohjelma linjaa, että kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen toimintavapaus ja mahdollisuudet on turvattava myös tulevaisuudessa.

– Välillä lähdetään liikkeelle vain negatiivisen uskonnonvapauden näkökulmasta. Uskonnot halutaan siivota pois näkyvistä.

Tavoiteohjelmassa korostetaan uskontolukutaidon merkitystä, mutta ehkä yllättäen siinä ei oteta kantaa oman uskonnonopetuksen puolesta.

– Kirkossa on erilaisia näkemyksiä oman uskonnon opetuksesta, Huokuna perustelee muotoilua.

Oman uskonnonopetuksen sijaan hallitusohjelmatavoitteissa otetaan kantaa yleisemmällä tasolla koulun uskonnonopetuksen ja varhaiskasvatuksen katsomustiedon kehittämisen ja vahvistamisen puolesta.

– Koulussa on jatkossakin oltava yleissivistävää opetusta, jotta voisi ymmärtää omaa uskontoaan sekä oppia muista uskonnoista ja katsomuksista.

– Uskonto ei ole maailmasta mihinkään hävinnyt, Huokuna sanoo.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliMikkelin hiippakunnan piispanvaalin ajankohta on selvä: ensimmäinen kierros käydään 25.5.
Seuraava artikkeliHiljaisuuden joogan kehittäjä Heli Harjunpää on Vuoden pappi 2022

Ei näytettäviä viestejä