Arkkipiispa Tapio Luoma pohti tänään maanantaina kirkolliskokouksen avauspuheessaan muun muassa ydinsodan uhkaa, demokratian kriteerejä ja tilaa, äänestysaktiivisuutta ja kirkon vetovoimaa.
Luoma totesi, että Venäjän hyökkäyssodan myötä vastakkain eivät enää ole kommunismi ja kapitalismi vaan autoritaarisuus ja demokratia.
Luoman mukaan demokratiassa olennaista ovat vapaat, reilut ja säännölliset vaalit, joissa valitut henkilöt päättävät yhteisistä asioista. Lisäksi demokraattisessa järjestelmässä täytyy vallita ilmaisunvapaus, jossa päättäjiä ja päätöksiä saa vapaasti arvostella, sekä kansalaisyhteiskunta kansalaisoikeuksineen ja -vapauksineen. Kansalaisilla on myös oltava pääsy erilaisia kantoja edustaviin tiedonlähteisiin.
Demokratia kriisistä puhuttaessa on viime vuosina kiinnitetty Luoman mukaan erityisesti huomiota ihmisten mahdollisuuteen saada monipuolista informaatiota esimerkiksi vapaan median kautta.
– Salaliittoteorioiden vaihtoehtoiset totuudet ovat kuitenkin myrkkyä demokratialle, jonka perustaan kuuluu yhteinen ymmärrys totuuden lahjomattomuudesta, siitä, että totuutta ei voi manipuloida. Demokratia tarvitsee vaihtoehtoisia tulkintoja mutta ei vaihtoehtoisia totuuksia, Luoma linjasi.
”Mitä pienempi on äänestysprosentti, sitä heikommin ratkaisut heijastelevat vallitsevaa tahtotilaa”
Luoma esitti huolensa äänestysaktiivisuuden yleisestä laimenemisesta yhteiskunnassamme sekä erityisesti seurakuntavaalien alhaisesta äänestysprosentista.
– Jos äänioikeutta ei käytetä, äänestäjien tahto ei pääse kuuluville. Mitä pienempi äänestysprosentti, sitä heikommin päätöksentekijöiksi valittujen ratkaisut heijastelevat yhteiskunnassa vallitsevaa tahtotilaa ja näkemystä tulevaisuudesta.
Luoman arvion mukaan kirkollisissa vaaleissa äänestämättömyys selittyy muita vaaleja enemmän kiinnostuksen puutteella kuin tarkoituksellisella boikotoinnilla.
– Näitä vaaleja ei huomata, tai jos huomataankin, omaa osallistumista ei pidetä tärkeänä. Viime kädessä ei kuitenkaan ole kyse vaalien kiinnostavuudesta vaan kirkon vetovoimasta. Hallinnollinen toimenpide ei kiehdo, jos asia, jota sen avulla halutaan hoitaa, ei viehätä.
”On valitettavaa, jos kristitty kyynistyy niin, että rakkaus ei enää tunnu merkitykselliseltä puheenaiheelta”
Vastausta siihen, mikä voisi olla kirkon erityinen vetovoimatekijä nyt, Luoma lähti etsimään kylmän sodan ajalta ja marxilaisen humanistin, tšekkoslovakialaisen filosofi Viteslav Gardavskyn ajatuksista.
Neuvostoliittoon pettynyt filosofi julkaisi 1970-luvun alussa teoksensa Jumala ei ole vielä kuollut. Siinä vakaumuksellinen ateisti pohtii, miksi kristinusko on edelleen vetovoimainen.
– Hän totesi, että kommunismilla olisi opittavanaan kristinuskosta yksi tärkeä asia: rakkaus. Gardavskylle rakkaus oli se vetovoimatekijä, joka sai ihmiset kokemaan liittymisen johonkin suurempaan yhteisöön mielekkääksi ja itselleen tärkeäksi.
Luoman mukaan nykykirkon tulee kuulla tämä viesti. Kirkoissa puhutaan paljon rakkaudesta, mutta Luoma kysyy, miten se käytännössä näkyy tai värittää ihmisten mielikuvaa kirkoista. Jeesuksen seuraajien tulee hänen mukaan kantaa erityistä huolta omien yhteisöjensä kyvystä elää rakkautta todeksi.
– On valitettavaa, jos kristitty kyynistyy niin, että rakkaus ei enää tunnu merkitykselliseltä puheenaiheelta tai jos hänen yhteisönsä näyttäytyy kovana ja luotaantyöntävänä.
– Jos kirkko haluaa täyttää tehtävänsä toivon ja valon tuojana tälle maailmalle, se ei voi onnistua tehtävässään eikä pysyä vetovoimaisena ilman kunnioittavaa rakkautta. Tässä hengessä on hyvä toivottaa seurakuntalaiset vaaliuurnille vahvistamaan demokratiaa ja toteuttamaan kristittyjen yhteistä pappeutta, Luoma päätti puheensa.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä