Suomen herännäisopistoista ensimmäinen, Lapuan kristillinen opisto aloitti toimintansa adventtina 1914. Perustamiseen vaikuttivat merkittävästi herännäisliikkeen vahvat nimet Wilhelmi ja Väinö Malmivaara.
Juhlavuoden vietto alkaa sunnuntaina juhlaseminaarilla, puhujana on muun muassa ministeri Paula Risikko.
Karhumäen kristillinen kansanopisto perustettiin vuosisadan vaihteen kansansivistysaatteen innoittamana. Tarkoituksena oli antaa kristillistä kasvatusta herännäisyyden hengessä ja tarjota käytännön taitoja isännille ja emännille maanviljelystä tukemaan. Opiston ensimmäisenä rehtorina toimi Väinö Malmivaara vuoteen 1926.
Opiston nimi muuttui vuonna 2002 Lapuan kristilliseksi opistoksi. Nykyisessä koulutuksessa keskeistä on rehtori Simo Ikolan mukaan sen monipuolisuus. Koulutustarjonta ulottuu lastenohjaajien ja koulunkäynninohjaajien ammatillisesta koulutuksesta maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuriopetukseen sekä avoimen yliopiston opetukseen.
Opiskelijoita perusoppijaksolla on 110–130 vuosittain ja saman verran työn ohella opiskelevia. Erilaisilla lyhytkursseilla opiskelijaviikkoja kertyy noin 1500.
Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen turvin opistosta ollaan kehittämässä erityistä perheopistoa tukemaan perheiden hyvinvointia. Tähtäimessä on Ikolan mukaan erityisesti eri sukupolvien kohtaaminen.
– Malmivaarojen perintö näkyy edelleen opiston ohjelmassa, vaikka aika nyt onkin toinen, Ikola sanoo.
– Järjestämme edelleen Siioninvirsiseuroja ja pakolliseen opetusohjelmaan kuuluu herännäisyyden tuntemisen kurssi.
Opiston tulevaisuus näyttää Ikolan mukaan hyvältä, mikäli toiminta voi jatkua nykyisillä ehdoilla.
– Juuri nyt on kuitenkin isoja asioita ilmassa, muun muassa kansanopistojen rahoitus. Jos nykyisillä mentäisiin, menisi hyvin, mutta on haastavaa ennustaa mitä Helsingin päättäjät päättävät, rehtori harmittelee.
Ilmoita asiavirheestä