Journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa toimiva Elina Grundström kirjoitti tiistain
Helsingin Sanomissa
naisten aseman heikentymisestä suomalaisessa politiikassa. Grundströmin mukaan Suomessa on menossa perussuomalaisten vuoden 2011 vaalivoitosta alkanut puhdistus, jossa viimeinenkin naispoliitikko pitää pudottaa asemistaan. Hän nosti esimerkiksi puhdistuksesta Sdp:n tulevan puheenjohtajavaalin, jonka ennakkosuosikkina monet demarit pitävät istuvan puheenjohtajan, valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen sijaan ammattiliitto Pron puheenjohtajaa Antti Rinnettä.
Turun yliopiston politiikan tutkimuksen yliopistolehtorin Erkka Railon mukaan Grundströmin analyysissä on pointtia.
– Vaikuttaa siltä, että eri puolueissa koetaan samaan aikaan, että nyt puhaltavat konservatiivisemmat tuulet. Ei ole sattumaa, että miehet ovat samaan aikaan vahvistaneet asemiaan naisten kustannuksella, Railo sanoo.
Grundström nosti kirjoituksessaan esille myös keskustan puheenjohtajavaihdoksen, jossa Juha Sipilä korvasi Mari Kiviniemen. Pienemmässä mittakaavassa samansuuntaista tapahtui myös perussuomalaisissa, jotka vaihtoivat eduskuntaryhmää johtaneen Pirkko Ruohonen-Lernerin poliittisesti vähemmän tunnettuun Jari Lindströmiin. Railo ei usko, että valintojen taustalla olisi tietoinen sukupuolikysymys.
– Tunnelma on yleisesti sellainen, että vanhassa on vara parempi ja halutaan pari piirua konservatiivisempaan suuntaan. Johtuuko kehitys perussuomalaisten vaalivoitosta vai onko se vain osa kokonaisuutta, Railo kysyy.
Laajemmaksi selitykseksi hän tarjoaa talouden taantumaa.
– Naisten asema heikkeni politiikassa viimeksi vuonna 1991, kun oli edellinen taantuma. Kun äänestäjät huolestuvat, he muuttuvat konservatiivisemmiksi eivätkä halua ottaa riskejä. Naiset ovat pärjänneet politiikassa hyvin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmen. Nyt on tasa-arvon näkökulmasta kylmemmät tuulet, Railo sanoo.
Ilmoita asiavirheestä