Suomen Lähi-idän instituutin johtajaksi Beirutiin on valittu Jemeniin erikoistunut sosiaaliantropologi Susanne Dahlgren. Ukrainan sodan vaikutukset ruokatalouteen ovat katastrofaalisia monissa Lähi-idän maissa, koska ne ovat täysin riippuvaisia viljantuonnista.
1. Miksi Lähi-idän kysymykset ovat tärkeitä myös suomalaisille?
– Ajankohtainen kysymys liittyy Suomen Nato-jäsenyyteen. Osallisuus Lähi-idän konflikteissa on osa Yhdysvaltojen politiikkaa, ja Naton myötä mekin saatamme tulla niistä osallisiksi, myös niin, että konfliktit tulevat meidän kaduillemme. On tärkeää, että meillä on tutkijoita, jotka osaavat selvittää yleisölle konfliktien taustoja suomen kielellä ja tuoda esiin suomalaisten intressin, joka ei tietenkään ole sama kuin esimerkiksi Yhdysvalloilla.
– Toiseksi meillä on Suomessa paljon Lähi-idästä kotoisin oleva maahanmuuttajia. Haluamme olla luomassa osallisuutta lähtömaihin liittyvän tutkimuksen ja sen tunnetuksi tekemisen kautta.
2. Mitkä ovat instituutin työn painopisteet lähivuosina?
– Tieteellisesti monialaisen instituutin toimintapiirissä on parikymmentä maata Marokosta Iraniin. Jokainen johtaja muokkaa työtä omalla tutkimusprofiilillaan. Jemenin lisäksi tällä hetkellä mielenkiintoisia maita ovat Iran, jossa on kansannousu, sekä Tunisia, jossa presidentti on keskeyttänyt arabikeväästä alkaneen demokratiakehityksen. Irakin tilannetta on tärkeää seurata, koska Suomeen on tullut paljon irakilaisia. Libanonin kohdalla kiinnostavat syyt talouden romahtamisen taustalla. Lähi-idässä on myös edelleen sotia, joita täytyy seurata.
3. Onko Ukrainan sota vaikuttanut Lähi-idän tilanteeseen?
– Ruokatalouteen liittyvät seuraukset ovat olleet katastrofaalisia. Moni Lähi-idän maa, esimerkiksi Jemen, on riippuvainen viljantuonnista. Kun viljanvienti Ukrainasta on häiriintynyt, ruuansaanti on vaikeutunut, hinta noussut ja siihen liittyvä keinottelu lisääntynyt.
– Toinen yhteys liittyy drooneihin. Suomessa on seurattu, kuinka Ukraina on onnistuneesti käyttänyt lennokkeja puolustuksessaan. Se on sodankäynnin väline, jota on presidentti Obaman ajoista lähtien harjoiteltu Jemenissä, ja siellä ne ovat valitettavasti johtaneet siviilien kuolemiin. Ukrainaa se on auttanut.
4. Miten suomalainen media on onnistunut Lähi-idän seurannassa?
– Lähi-idästä tulee uutisia sodista, pommi-iskuista ja terrorismista. Harvassa ovat positiiviset jutut. Eri uskontojen rinnakkaiselo on tosiasia, mutta uutinen tehdään vasta silloin, kun joku uskontoryhmä hyökkää toisen kimppuun. Tämä koskee kaikkia uskontoja. Hyvin monien erilaisten kristillisten kirkkojen tunnetuksi tekeminen on ollut vähäistä.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä